Uusi tutkimus tuo tietoa kävelyrobotin kliinisestä käytöstä Suomesta

Vuonna 2026 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa, Tuliniemi et al. (2026) Robot-Assisted Gait Rehabilitation in Stroke Patients – A Descriptive Retrospective Cohort Study, tarkasteltiin robottiavusteista kävelykuntoutusta akuuttivaiheen AVH-kuntoutujilla Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa.

Tutkimukseen sisältyi 31 potilasta, jotka harjoittelivat Lokomat-kävelyrobotilla Kokkolan keskussairaalassa vuosina 2018–2022. Tutkimuksessa hyödynnettiin potilastietoja, FIM-toimintakykymittauksia sekä kävelyrobotin harjoittelusta tallentamaa tietoa. Yhteensä aineistossa oli 279 robottiavusteista harjoituskertaa.

Enemmän askelia ja pidempi kävelymatka

Tulokset viittaavat siihen, että varhaisessa vaiheessa toteutettu robottiavusteinen kävelykuntoutus soveltuu osaksi AVH-potilaiden kuntoutusta myös normaalissa sairaalaympäristössä.

Harjoittelun edetessä potilaiden yhden harjoituskerran aikana ottamien askelten määrä kasvoi selvästi. Ensimmäisellä harjoituskerralla askelia kertyi keskimäärin 563, kun 16. harjoituskerralla niitä kertyi 1 534. Samaan aikaan keskimääräinen kävelymatka kasvoi 305 metristä 783 metriin. Robotin tarjoaman kehonpainon kevennyksen tarve puolestaan väheni harjoittelun aikana noin 67 prosentista 56 prosenttiin.

Myös toimintakyvyssä tapahtui muutosta. Keskimääräinen FIM-kokonaispistemäärä nousi noin 54 pisteestä 94 pisteeseen, ja tutkimuksessa havaittu muutos ylitti kirjallisuudessa esitetyn kliinisesti merkittävän muutoksen rajan.

Teknologian arvo osana kuntoutusprosessia

Robottiavusteisessa kävelykuntoutuksessa keskeinen etu on suuri toistomäärä, joka robotin avulla voidaan saavuttaa. Tutkimusaineistossa yhden harjoituskerran mediaani oli 993 askelta ja 500 metriä. Kävelyrobotilla harjoittelun etuihin kuuluu lisäksi se, että harjoittelua voidaan skaalata kuntoutujan toimintakyvyn mukaan. Tämä mahdollistaa aikaisen aloituksen lisäksi progressiivisen harjoittelun.

Robotiikan merkitystä kuntoutuksessa ei kuitenkaan kannata tarkastella vain yksittäisen laitteen kautta. Olennaisempaa on miettiä, mitä teknologia mahdollistaa yhtenä kuntoutuksen osa-alueena. Teknologia ei myöskään korvaa fysioterapeutin ammatillista osaamista. Terapeutin tehtävänä on edelleen arvioida kuntoutujan toimintakykyä, asettaa harjoittelulle tavoitteet ja määritellä, milloin ja miten robottiavusteinen harjoittelu tukee muuta kuntoutusta.

Kliininen data täydentää kontrolloitujen tutkimusten antamaa tietoa

Tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen tekee se, että aineisto on kerätty normaalin kliinisen toiminnan yhteydessä. Tulokset kuvaavat kuinka robottiavusteista kävelykuntoutusta on toteutettu osana AVH-kuntoutusta suomalaisessa sairaalaympäristössä.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että havaitut toimintakyvyn muutokset olisivat seurausta yksinomaan robottiavusteisesta harjoittelusta. Tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, ja potilaat saivat samanaikaisesti myös muuta kuntoutusta. Lisäksi aivoverenkiertohäiriön jälkeinen spontaani toipuminen vaikuttaa toimintakyvyn kehittymiseen.

Tulokset antavat kuitenkin käytännön tietoa siitä, kuinka robottiavusteinen kävelykuntoutus voidaan integroida osaksi AVH-potilaiden kuntoutusta Suomessa ja ne muodostavat pohjaa aihetta käsitteleville jatkotutkimuksille.

Kustannukset ja resurssit

Kuntoutusteknologian hyötyjä voidaan tarkastella myös kustannusten ja resurssien käytön näkökulmasta. Nordic Healthcare Groupin vuonna 2019 tekemässä kustannushyötyanalyysissä robottiavusteisen kävelykuntoutuksen arvioitiin vähentävän AVH-kuntoutuksen kustannuksia perinteiseen kävelykuntoutukseen verrattuna. Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla keskimääräinen potilaskohtainen säästö oli 17 prosenttia. Raportissa tunnistettiin lisäksi robottiavusteisen kuntoutuksen mahdollisuus vapauttaa fysioterapeuttien työaikaa muuhun hoito- ja kuntoutustyöhön. Kustannushyödyn arvioitiin muodostuvan sekä kuntoutusjakson aikaisesta vähäisemmästä henkilöstöresurssien tarpeesta että kuntoutujan myöhemmästä kevyemmästä palvelu- ja avustustarpeesta.

LÄHTEET:

Tuliniemi K, Tuominen V, Herse F, Nolvi K, Lahelma M, Cansel A, Kokki H. Robot-Assisted Gait Rehabilitation in Stroke Patients – A Descriptive Retrospective Cohort Study. F1000Research. 2026;15:428. Version 1. DOI: 10.12688/f1000research.168911.1.
Tutustu tutkimukseen F1000Research-palvelussa: https://f1000research.com/articles/15-428/v1

Tutkimuksen rahoitti Fysioline Oy. Fysioline osallistui tutkimuksen suunnittelun muotoiluun ja käsikirjoituksen valmisteluun, mutta ei tutkimusaineiston keräämiseen tai analysointiin.

Nordic Healthcare Group. Kuntoutusrobotiikan kustannushyöty AVH-potilaiden kävelykuntoutuksessa. 2019.
Tutustu raporttiin osoitteessa: KUNTOUTUSROBOTIIKAN KUSTANNUSHYÖTY AVH-POTILAIDEN KÄVELYKUNTOUTUKSESSA – NORDIC HEALTHCARE GROUPIN RAPORTTI SYYSKUU 2019 – Fysioline