Suomalainen tutkimus robottiavusteisesta kävelykuntoutuksesta

Suomalaistutkimus tarkasteli robottiavusteista kävelykuntoutusta AVH-potilailla 

Tuliniemi et al. (2026) tarkastelivat tutkimuksessaan Robot-Assisted Gait Rehabilitation in Stroke Patients – A Descriptive Retrospective Cohort Study robottiavusteista kävelykuntoutusta ja kuntoutujien toimintakyvyn kehittymistä aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tutkimus perustui kliinisessä työssä kerättyyn aineistoon ja se antaa tietoa robottiavusteisen kävelykuntoutuksen käytöstä osana AVH-kuntoutusta. 

Tutkimus toteutettiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa. Aineistoon kuului 31 akuuttivaiheen AVH-kuntoutujaa, jotka saivat robottiavusteista kävelykuntoutusta Kokkolan keskussairaalassa vuosina 2018–2022. Kävelykuntoutuksessa käytettiin Lokomat-kävelyrobottia. Tutkimusaineisto koostui potilastiedoista, FIM-toimintakykymittauksista sekä kävelyrobotin tallentamista harjoittelutiedoista. 

 Harjoittelun määrä ja kävelymatka kasvoivat kuntoutuksen aikana 

Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 279 robottiavusteista harjoituskertaa. Harjoittelun edetessä potilaiden suorituskyvyssä havaittiin selkeä muutos. Ensimmäisen ja 16. harjoituskerran välillä keskimääräinen askelmäärä kasvoi 563 askeleesta 1 534 askeleeseen ja kävelymatka 305 metristä 783 metriin. Samalla robotin tarjoaman kehonpainon kevennyksen tarve väheni keskimäärin noin 67 prosentista 56 prosenttiin. 

Myös potilaiden toimintakyky parani kuntoutusjakson aikana. Keskimääräinen FIM-kokonaispistemäärä nousi noin 54 pisteestä 94 pisteeseen. Tutkittavista 68 prosenttia kotiutui sairaalasta. 

Tietoa robottiavusteisesta kävelykuntoutuksesta kliinisessä ympäristössä 

Tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen tekee se, että aineisto on kerätty normaalin kliinisen toiminnan yhteydessä. Tulokset kuvaavat kuinka robottiavusteista kävelykuntoutusta on toteutettu osana AVH-kuntoutusta suomalaisessa sairaalaympäristössä. 

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että havaitut toimintakyvyn muutokset olisivat seurausta yksinomaan robottiavusteisesta harjoittelusta. Tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, ja potilaat saivat samanaikaisesti myös muuta kuntoutusta. Lisäksi aivoverenkiertohäiriön jälkeinen spontaani toipuminen vaikuttaa toimintakyvyn kehittymiseen. 

Tulokset antavat kuitenkin käytännön kliinistä tietoa robottiavusteisen kävelykuntoutuksen toteuttamisesta ja muodostavat pohjaa aihetta käsitteleville jatkotutkimuksille. 

*Tuliniemi K, Tuominen V, Herse F, Nolvi K, Lahelma M, Cansel A, Kokki H. Robot-Assisted Gait Rehabilitation in Stroke Patients – A Descriptive Retrospective Cohort Study. F1000Research. 2026;15:428. Version 1. DOI: 10.12688/f1000research.168911.1. 

Tutustu tutkimukseen F1000Research-palvelussa: https://f1000research.com/articles/15-428/v1 

Tutkimuksen rahoitti Fysioline Oy. Fysioline osallistui tutkimuksen suunnittelun muotoiluun ja käsikirjoituksen valmisteluun, mutta ei tutkimusaineiston keräämiseen tai analysointiin.