Kuntoutusrobotiikan kustannushyöty AVH-potilaiden kävelykuntoutuksessa
Nordic Healthcare Groupin raportti, 2019

Nordic Healthcare Groupin raportissa ”Kuntoutusrobotiikan kustannushyöty AVH-potilaiden kävelykuntoutuksessa” pureudutaan keskivaikeiden ja vaikeiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksen kustannuksiin sekä elämänlaadullisiin seikkoihin. Raportissa AVH-potilailla tarkoitetaan aivoinfarkti- ja aivoverenvuotopotilaita, joista yli kolmannes hyötyisi robottiavusteisesta kuntoutuksesta.

Raportin mukaan kuntoutusrobottien käyttö aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kävelykuntoutuksessa parantaa potilaiden elämänlaatua, vähentää palvelujen ja avun tarvetta sekä vapauttaa hoitajaresurssia muuhun hoito- ja kuntoutustyöhön.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ SUOMESSA

Noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) vuosittain. Raportissa AVH-potilailla tarkoitetaan aivoinfarkti ja aivoverenvuotopotilaita, joita on vuositasolla noin 19 800. Näistä noin kolmannes on kuntoutusrobotiikan kohderyhmää. Raportissa ei tarkastella ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä (TIA).

AVH-potilaiden akuuttivaiheen hoito Suomessa on maailman kärkeä, mutta tämän jälkeen moni tipahtaa tyhjän päälle. Arvioiden mukaan 85% kaikista kuntoutusta tarvitsevista aivoverenkiertohäiriökuntoutujista jää vaille riittävää moniammatillista kuntoutusta.

KUNTOUTETTAVAN ELÄMÄNLAATU PARANEE KESKIMÄÄRIN
6% SÄÄSTÖ 17%

Kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä kannalta merkittävää on elämänlaadun parantuminen. Raportin mukaan keskivaikeissa tapauksissa elämänlaatu nousee 13% ja vaikeissa tapauksissa 4%. Keskimäärin tämä tarkoittaa 6% parannusta elämänlaatuun. Erot kuntoutujien välillä ovat kuitenkin suuria – vaikeissa tapauksissa yksi kuntoutuja seitsemästä pääsee omille jaloilleen kuntoutusrobotiikan avulla, joka ei perinteisin menetelmin kuntoutuisi itsenäiseksi liikkujaksi. (Cochrane review 2017). Toisilla kuntoutujilla erot toimintakyvyssä eivät puolestaan ole näin dramaattisia. Raportin mukaan kustannussäästöt puolestaan ovat merkittävimmät keskivaikeissa tapauksissa, joissa 8 vuoden tarkastelujaksolla robottiavusteisella kuntoutuksella kustannukset laskevat perinteiseen kävelykuntoutukseen verrattuna 23%. Vaikeissa tapauksissa kustannukset laskevat 10%. Keskimääräinen potilaskohtainen säästö on 17%.

KESKIVAIKEISSA TAPAUKSISSA MITTAVAT SÄÄSTÖT – VAIKEISSA ELÄMÄNLAATU PARANEE SELVÄSTI

KESKIVAIKEIDEN VS. VAIKEIDEN AVH-TAPAUSTEN ROBOTTIAVUSTEINEN VS. PERINTEINEN KÄVELYKUNTOUTUS

HOITORESURSSIEN TARVE VÄHENEE – VUOSISÄÄSTÖ
9,7M€

Perinteisessä kävelykuntoutuksessa tarvitaan kuntoutujaa kohden vähintään kaksi fysioterapeuttia. Robottiavusteisessa kuntoutuksessa tarve on keskimäärin 1,07 fysioterapeuttia. Normaalisti robottia hyödynnettäessä tarvitaan yksi fysioterapeutti, lukuun ottamatta vaikeimpia tapauksia, joissa tarvitaan toisen henkilön avustusta kuntoutujan robottiin asettamisessa ja pois ottamisessa.
Vähentynyt resurssitarve vapauttaa vuosittain 47% hoitohenkilökunnan työaikaa säästäen 9,7 milj. € yhteiskunnan varoja. Vuositasolla tämä tarkoittaa 225 henkilötyövuotta. Vapautunut työvoima voidaan resursoida uudelleen muuhun hoito- ja kuntoutustyöhön.

KOKONAISSÄÄSTÖPOTENTIAALI
188M€

Jos kaikki kuntoutusrobotiikan kohderyhmää olevat AVH-potilaat kuntoutettaisiin robotisoidun kävelykuntoutuksen avulla, laskennallinen säästö yhteiskunnalle olisi 8 vuoden aikana 188 milj. euroa. Kokonaissäästöpotentiaali perustuu vähentyneeseen hoitoresurssien käyttöön kuntoutusjaksolla ja kuntoutujan kevyempään palvelun ja avustuksen tarpeeseen loppuelämän ajalla. Huomattavaa on, että säästöä kertyy jo ensimmäisen vuoden aikana, sillä robottiavusteinen kuntoutus on edullisempaa toteuttaa kuin perinteinen kävelykuntoutus.

KESKIVAIKEIDEN JA VAIKEIDEN AVH-TAPAUSTEN KUNTOUTUSKUSTANNUSTEN SÄÄSTÖ ROBOTTIAVUSTEISELLA KÄVELYKUNTOUTUKSELLA ERI AJANJAKSOILLA

KUNTOUTUSROBOTIIKAN KUSTANNUSHYÖTY AVH-POTILAIDEN KÄVELYKUNTOUTUKSESSA

Hoitomuotojen taloudellista arviointia voidaan tehdä erilaisten viitekehysten avulla. Tässä selvityksessä hyödynnettiin kustannus-hyötyanalyysiä, jossa lasketaan eri
hoitovaihtoehtojen nettohyöty; euromääräinen hyöty vähennettynä hoitovaihtoehdon kustannuksilla. Raportti pohjautuu olemassa oleviin tieteellisiin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Kustannusarvioita tehdessä on käytetty varovaisuusperiaatetta ja arviot edustavat kustannussäästöjen minimitasoa. Keskeinen lopputulema kustannusten kannalta on se, kuinka raskaan palvelun piiriin potilas päätyy loppuelämäkseen. Elämänlaatua on arvioitu loppuelämän hoivan raskauden perusteella EQ-5D-mittarilla. Tarkastelujaksona on käytetty 8 vuotta, sillä se on keskivaikean AVH-potilaan keskimääräinen eliniän odote.

Kustannushyötyanalyysimalli rakennettiin Exceliin perusoletuksena, että hoitoprosessi on sama kuntoutusmetodista riippumatta, eli sama fysioterapiakäyntien frekvenssi, kuntoutuksen kesto jne. Lopputuloksena saatiin keskimääräinen kokonaiskustannussäästö per potilas sekä potilaan keskimääräinen elämänlaatu.

Lataa raportti kokonaisuudessaan tästä»

CASE-ESIMERKKI ROBOTISOIDUN KÄVELYKUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA

Marko Virtanen, kahden lapsen yksinhuoltaja isä, sairastui aivoinfarktiin toukokuussa 2012. Tapahtuneen jälkeen hänen kuntonsa oli heikko ja hän oli kahden henkilön avustettava laitospotilas. Neurologin arvion mukaan kuntoon ei ollut näkyvissä muutosta, vaan avustuksen tarve olisi pysyvää loppuelämän ajalle.

Sattuman kautta Marko pääsi robotisoituun kävelykuntoutukseen heinäkuussa 2012. Kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin itsenäinen pärjääminen ja lapsista huolehtiminen. Kuntoutusjakson ajalla tehtiin säännöllistä harjoittelua Lokomat-kävelyrobotilla 6 päivänä viikossa, jonka tukena oli muuta toiminnallista fysioterapiaa. Tuloksia alkoi näkyä nopeasti.

Huonosta ennusteesta huolimatta Marko kotiutui lokakuussa 2012 ilman apuvälineitä. Kotiutuessa hänen kuntonsa oli niin hyvä, ettei avustuksen tarvetta ollut. Kotiutumisen jälkeen hän on pystynyt huolehtimaan lapsista itsenäisesti ja tällä hetkellä hän kävelee ilman apuvälineitä haastavissakin maastoissa ja on saanut ajokorttinsa takaisin.