Suomalainen huippu-urheilu sai uuden kodin – Fysioline räätälöi Urhealle ratkaisuja urheilijat edellä

Mäkelänrinteen uimahalliin saapuva helsinkiläinen tuskin osaa kuvitella, mitä viereen nousseen urheiluhallin seinien sisällä tapahtuu – ja miten tarkoin mietitystä kokonaisuudesta on kyse.

Elokuussa avautunut 14 000 neliön Urhea-halli on rakennettu kapealle tontille niin, että osa kerroksista on maan alla. Urhean kerrotaan olevan suomalaisen huippu-urheilun koti. Tutustumiskierros kesä- ja jäälajien valtakunnallisena olympiavalmennuskeskuksena toimivassa hallissa ei jätä epäilyksille sijaa.

Voimaharjoittelusalissa treenaavat tavallisena tiistaiaamupäivänä muun muassa aitajuoksijat Annimari Korte ja Oskari Mörö. Telinevoimistelusaliin saapuu omiin harjoituksiinsa lajin ensimmäisen MM-mitalin 24 vuoteen Suomeen tuonut Emil Soravuo. Yläkerrassa koripallosuuruutemme Hanno Möttölä laatii tietokoneen ääressä harjoitusohjelmia valmentajien työhuoneessa.

Urhea-halli ei siis ole mikä tahansa urheiluhalli, vaan huippu-urheilijoiden arkiharjoittelun keskus. Tulevia huippuja varttuu seinän takana Mäkelänrinteen urheilulukiossa, joka on Urhea-hallin avautumisen myötä entistäkin korkeatasoisempi opinahjo suomalaisille urheilijalupauksille.

Muilta paikkakunnilta pääkaupunkiseudulle saapuvat urheilijanuoret voivat asua kampuksen Urhea-kodissa, joten arkisiin siirtymiin ei kulu ylimääräistä aikaa. Koulunpenkistä pääsee sisäkautta suoraan harjoituspaikoille ja harjoituksista muutamassa minuutissa kotiin. Urhea-kampus, Olympiavalmennuskeskus Helsinki ja Helsingin Urheilulääkäriasema takaavat parhaan mahdollisen keskittymisen urheiluun jo opiskeluaikana.

Huippu-urheilun vaatimukset ja urheilijan kokonaisvaltaisesti hyvä arki ovat ohjanneet pitkään suunniteltua projektia.

– Kun tehoa, nopeutta ja voimaa harjoitetaan maksimaalisesti, eivät esimerkiksi mitkä tahansa kuntosalilaitteet riitä. Täällä painottuvat lajit, koripallo, yleisurheilu, voimistelu, judo ja paini, ovat määritelleet kaikkia hankintojamme, kertoo Urhean valmennuspäällikkö Mika Saari.

Parhaat ratkaisut yhden katon alle

Lajiliitot ovat olleet alusta asti mukana suunnittelemassa huippuunsa hiottuja fasiliteetteja, kukin oman lajinsa erikoispiirteet huomioiden. Myös Saari on käynyt tutustumassa valmennuskeskuksiin eri puolilla maailmaa, mutta yhtä tiettyä esikuvaa ei Urhealla ole. Tämän katon alle on yhdistelty parhaita käytäntöjä useista paikoista. Jokainen mukana oleva lajiliitto on tehnyt selvitystyötä ja tutustumismatkoja oman lajinsa kiinnostavimpiin kohteisiin.

– Esimerkiksi koripallokenttää muutimme vielä aivan viime metreillä sen jälkeen, kun Susijengi vieraili heinäkuussa Japanissa, jossa oli niin sanotut kapeat tuplaviivat käytössä. Katkoviivamerkinnät näkyvät selvemmin poikittaiskentillä silloin, kun areena on jaettu kahteen osaan väliverholla. Kun taas pelataan areenakentällä pitkittäin, tuplaviivat häipyvät lähes olemattomiin ja areenan pääviivat näkyvät selvästi.

Muun muassa naisten korisliigaa pelataan Urhea-hallin kentällä. Erilaiset urheilutapahtumat, kuten HBA:n ottelut, avaavat siis Urhean ovia myös suurelle yleisölle.
Urhea-halli on ollut siitä poikkeuksellinen rakennusprojekti, että urakoitsijalta tilattiin vain rakenteet. Kaikki yksityiskohdat seinien sisälle on valittu lajien asiantuntijoiden avulla ja kilpailutettu jokaiseen yksityiskohtaan paras mahdollinen toimittaja. Yhdeksi Urhean hovitoimittajaksi valikoitui tamperelainen Fysioline.

Esimerkiksi kaikki Urhean räkkirakenteet ovat Fysiolinen toimittamia ja asentamia. Niissä, kuten monissa muissakin Urhean yksityiskohdissa, on huomioitu koripalloilijat, joten räkit ovat normaalia korkeammat.

– Yläkerran juoksusuoran ylikorkeaan räkkiin halusimme myös integroidut puolapuut. Tällaista yhdistelmää ei valmiina löytynyt, mutta Fysioline on täyttänyt kaikki erikoistoiveemme, vaikka kuvastossa ei olisikaan ollut valmista ratkaisua, Saari kertoo ja kiittelee Fysiolinen kykyä muokata palveluita vaivatta asiakkaan tarpeiden mukaan.

Koripalloilijoiden pukuhuoneessa vierailija tuntee itsensä nopeasti menninkäiseksi. Suihkut, kaapit ja jopa seinällä olevan näyttöruudun korkeus on mitoitettu miehille, joiden kengän koko on yli 50.

Saari kertoo, että myös Fysiolinen tarjoamat huoltopalvelut painoivat toimittajavalinnassa. Fysiolinella työskentelee pääkaupunkiseudulla kaksi omaa huoltohenkilöä, jotka pääsevät paikan päälle ripeästi tarpeen vaatiessa.

– Kun maamme huiput treenaavat, ei laitteen päällä voi kovin kauaa olla ”pois käytöstä” -lappu.

Juoksumatto, josta huippukävelijäkin innostuu

Fysioline on toimittanut voimailutilaan myös aerobisia laitteita. Juoksumattoja on useita, mutta erityisellä ylpeydellä Saari esittelee h/p/cosmos-erikoisjuoksumattoa, jota ei tavallisilta kuntosaleilta kannata etsiskellä. Suomessa niitä on toistaiseksi käytössä vain joillakin testausasemilla.

H/p/cosmos on normaalia juoksumattoa leveämpi ja pidempi, ja se kiihtyy poikkeuksellisen nopeasti, portaattomasti ja sellaisiin vauhteihin, ettei kovimmalla sprintterilläkään tule raja vastaan. Juoksumaton lisävarusteena on valjaat, joiden kanssa huippu-urheilija voi vetää maksimivedot turvallisesti täysillä loppuun asti.

Myös erikoisjuoksumaton alusta on normaalia juoksumattoa kovempi, joten se simuloi aidommin oikeita juoksuolosuhteita kuin pehmeäpohjaiset perusjuoksumatot. Markkinoiden laadukkain juoksumatto on ehtinyt kerätä urheilijoilta jo paljon kiitosta, mutta aivan erityisen innoissaan siitä ovat olleet maamme huippukilpakävelijät, jotka viettivät syksyllä leiriään Urheassa.

– Kilpakävely on teknisesti äärimmäisen herkkä laji, joten monet kävelijät lämmittelevät salilla mieluummin vaikka crosstrainerillä kuin tavallisella juoksumatolla. Tavallinen juoksumatto pääsee yleensä tekemään pientä ylimääräistä liikettä jalan alla. Kuntoilijaa se ei haittaa, mutta huippu-urheilijoille se voi aiheuttaa erilaisia ongelmia ja esimerkiksi kilpakävelijän tekniikka häiriintyy.

Nyt Urheassa on tarjolla juoksumatto, joka on myös kilpakävelijöille riittävän jämäkkä.

Saari kertoo kilpakävelijöiden tehneen erikoisjuoksumatolla yksittäisiä yli 2,5 tunnin kävelyharjoituksia sekä kuntopiiriharjoittelua, jossa vuoroteltiin juoksumatolla, crosstrainer-laitteella, kuntopyörällä ja soutulaitteella. Harjoituksen kokonaisajaksi tuli melkein neljä tuntia.

Kuntopiiritunneille osallistuneelle tavikselle treenikuvaus lienee yhtä absurdi kuin ylipäätään se, että joku voi kävellä 50 kilometriä kovempaa kuin moni hyväkuntoinen harrastaja juoksee maratonin.

Kolmet arvokisat sprintterin kalenterissa

Fysiolinen tutustumispäivänä h/p/cosmos-mattoa kokeilee lämmittelymielessä ensimmäistä kertaa Lotta Kemppinen, yksi tämän hetken lupaavimmista nuorista pikajuoksijoistamme. Kemppinen yllätti monen suomalaisen – mukaan lukien itsensä – vuoden 2021 halli-EM-kisoissa nappaamalla 60 metriltä hopeamitalin. Hieman aikaisemmin hän oli juossut samalla matkalla sisäratojen Suomen ennätyksen 7,16. Tokion olympialaiset jäivät väliin jalkavamman vuoksi.
Nyt 23-vuotias sprintteri rakentaa peruskuntoa seuraava kilpailukausi mielessään.
Koronapandemia on aiheuttanut kilpailuiden peruuntumisia ja niiden myötä myös kasaantumisia. Vuonna 2022 Kemppiselläkin on kisakalenterissa peräti kolmet arvokisat. Edessä ovat MM-kisat hallissa sekä EM- ja MM-kisat ulkoradoilla. Yksi halutuista tulosrajoista on jo rikottu, muita vielä metsästetään.

– Pääsääntöinen treenipaikkamme on Liikuntamylly Myllypurossa. Se on sijainniltaan lähempänä valmennustiimillemme, mutta näin upeisiin tiloihin on ilo tulla treenaamaan kauempaakin. Täällä on myös ihan erityinen harjoittelurauha, Kemppinen kertoo.

Arkipäivät Urheassa on pyhitetty huippu-urheilijoiden ja akatemiaurheilijoiden harjoitteluun. Urheiluseurat voivat vuokrata ilta- ja viikonloppuaikoja. Tiloja ei vuokrata yksittäisinä varauksina, vaan ainoastaan vakiovuorojen sopimusasiakkaille.
Myös korkean paikan harjoittelu ja asuminen niin sanotuissa hypoksiaolosuhteissa ovat mahdollisia Urhea-kodissa. Huippu-urheiluun väistämättä kuuluvat loukkaantumiset on nekin huomioitu erityisellä tavalla Urheassa. Fysioterapiatilojen yhteydessä oleva training room -tila on suunniteltu juuri kuntoutusvaiheita ajatellen.
Esittelykierroksen jälkeen olo on vakuuttunut. Suomalaisen huippu-urheilun uusi koti on maailmanluokan moderni kokonaisuus, josta kelpaa ottaa mallia muuallekin.

Seuraa videolta Lotta Kemppisen treenejä Urhea-hallissa.

Urhea-halli Oy on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tuotot käytetään hallin ja sen toiminnan kehittämiseen. Osakkeenomistajia ovat Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea, Helsingin kaupunki, Koripallosäätiö, Suomen Urheiluliitto, Suomen Voimisteluliitto, Kisakallion urheiluopistosäätiö ja Urheiluopistosäätiö. www.urhea-halli.fi

teksti: Terhi Kangas
kuvat: Petri Koivisto