Raskausaikana halvaantunut Jasmiini hyötyy recoveriX-kuntoutuksesta

teksti: Terhi Kangas, kuvat: Seppo Kolehmainen

Taaperon perässä pysyminen paranee nyt moniammatillisen kuntoutuksen, teknologia-avusteisen ”aivojumpan” ja kovan motivaation ansiosta.

Oululaisen Jasmiini Fransalan elämä mullistui neljännellä raskauskuulla, kun hän sai tammikuussa 2021 aivoverenvuodon täysin yllättäen 35-vuotiaana.

– Lyyhistyin suihkussa ilman ennakkovaroitusta ja mieheni soitti heti ambulanssin. Teho-osastolle vietiin vauvan menetystä pelkäävä odottaja, jonka vasen puoli oli täysin halvaantunut, Jasmiini kertoo ja varoittaa heti haastattelun alussa, ettei ehkä vieläkään selviä tapahtumien kertaamisesta ilman kyyneliä.

Syytä aivoverenvuotoon ei ole löytynyt. Raskaus oli aiheuttanut Jasmiinille raudanpuutoksen, jota hoidettiin aivotapahtuman jälkeen infuusiolla, mutta muuten Jasmiini oli perusterve odottaja, jonka elintavoissa ei ollut korjattavaa. Riskiryhmään hän ei kuulunut.

Jasmiinia hoidettiin teho-, neurologisella ja kuntoutusosastolla yhteensä noin kolme kuukautta.

Suunniteltu sektio tehtiin viikko ennen laskettua aikaa. Jasmiini ja vauva kotiutuivat noin viikon päästä synnytyksestä. Kotona lapsen isä oli vauvasta ”käsittelyvastuussa”, sillä sektiohaava vaikeutti entisestään Jasmiinin liikkumista.

Jasmiinin aivoverenvuoto ei ollut iso, mutta se oli syvällä aivoissa. Häiriö ei vaikuttanut Jasmiinin kognitiivisiin kykyihin, ja hän pystyi puhumaan heti tapahtuneen jälkeen. Aivotapahtumasta jäi halvausoire vasemmalle puolelle yläraajapainotteisesti.

Jalka aktivoitui nopeammin, mutta käden kuntoutuminen oli hitaampaa. Oulun yliopistollisen sairaalan lääkäri suositteli fysio- ja toimintaterapiaa.

– Jasmiini sai myös maksusitoumuksen recoveriX-aivokuntoutukseen, koska Oulun kuntoutuspalveluiden lääkäri oli tutustunut menetelmään ja piti sitä hyvänä. Jasmiini kävi meillä Tutoriksella kokeilemassa, mitä aivokuntoutuksessa käytännössä tapahtuu ennen kuin yhteinen kuntoutusmatkamme alkoi, kertoo fysioterapeutti Minna Mattlar Mehiläinen Tutoris Oulusta.

Vauhtia kuntoutumiseen teknologiasta

Jasmiini kertoo kokemuksistaan ja kuntoutumisestaan tavalla, josta huokuu positiivisuus ja päättäväisyys.

37-vuotias äiti aikoo selvästikin tehdä kaikkensa, jotta toimintakyky palautuisi ennalleen. Alussa varoitetut kyyneleet tulevat kuitenkin silmiin, kun Jasmiini pohtii, mikä oli lopulta ikävin puoli yllättävässä sairauskohtauksessa tuoreelle äidille.

– En pystynyt kantamaan lasta sylissäni, joten imetyksestä tuli itselleni valtavan tärkeä osa vauva-aikaa. Imettäessä pääsin luomaan fyysistä vuorovaikutussuhdetta, vaikka vaipanvaihto, kylvetys ja sylittely eivät onnistuneet.

Nyt aivoverenvuodosta on kulunut aikaa noin 2,5 vuotta ja arki on rutiinien myötä seestynyt, vaikka haasteita riittää edelleen. Jasmiinin esikoinen on touhukas taapero, joten äidillä riittää motivaatiota kuntoutumiseen. Leikkipuistossa osa laitteista on pienen sähikäisen kanssa haastavia eikä pepun pesu onnistu vieläkään.

Yhdessä moniammatillisen kuntoutustiimin kanssa on tultu pitkä matka, ja paluuta tutkijan työelämäänkin Jasmiini on jo ehtinyt aloitella työkokeilun kautta.

RecoveriX-aivokuntoutusmenetelmä on ollut Jasmiinille ja Minnalle tärkeä matkakumppani. Se todistaa, että hankalastakin lähtötilanteesta voi kuntoutua ja vauhtia kuntoutumiseen saadaan yhä useammin teknologiasta.

– Laitteisto yhdistää motorisen mielikuvaharjoittelun, virtuaalisen peiliterapian, kuuloärsykkeen ja sähköstimulaation. RecoveriX kuntouttaa siis aivojen liikkeen ohjausta hyödyntäen monikanavaista oppimista ärsykkeen ja palautteen avulla. Kaikki perustuu aivojen kykyyn muovautua uudelleen, kertoo fysioterapeutti Minna Mattlar.

Nopeaa ja huomattavaa edistystä

Minna ja Jasmiini muistelevat terapiatapaamisen päätteeksi yhdessä kokemaansa kehitystä. Intensiivisiä recoveriX-jaksoja on takana kaksi.

Alkuun istuminenkin tuntui ylivoimaiselta, mutta nyt Jasmiini kävelee omin jaloin. Ensimmäisellä terapiakerralla, noin puoli vuotta aivotapahtuman jälkeen, vasemman käden sormet eivät liikkuneet ollenkaan, mutta muutosta alkoi tapahtua nopeasti.

Jo neljännen recoveriX-terapiakerran jälkeen Jasmiinin oli helpompi ottaa vasen käsi toimintoihin mukaan ja puolisokin oli jo huomannut kotona edistystä.

– Myös kävely alkoi nopeasti tuntua rullaavammalta eikä askel enää töksähdellyt niin paljon. Kuudennen kerran jälkeen sain vasemman ranteen ojentumaan ja jopa hammastahnatuubin kaapista, Jasmiini muistelee.

Edistyminen jatkui vauhdikkaasti. Kun terapiakertoja oli takana kaksitoista, Jasmiinin peukalo ojentui osittain ja sormissa oli eriytynyttä liikettä. Kun ensimmäinen recoveriX-jakso oli lopuillaan, sai Jasmiini jo käsivarren nousemaan.

– Ja mikä parasta, pystyin pitämään lasta sylissäni istualtaan vasemmalla kädellä tukien. Myös kävelyn edistyminen oli iloinen asia. Jalkaterä ei enää läpsähtänyt alustaan, kuten alussa.

Toinen jakso recoveriX-aivokuntoutusta alkoi noin puoli vuotta ensimmäisen jakson jälkeen. Sen aikana käden tunto parantui koko käsivarren ja olkapään alueella ja sormien erottelukyky edistyi.

– Pystyin tuntemaan, onko sormien välissä yksi vai kaksi lankaa. Huomasin myös, että vasen käsi alkoi jo toisinaan tulla toimintoihin mukaan automaattisesti ilman, että ajattelen toimintaa lainkaan.

Tuloksia vielä pitkänkin ajan kuluttua

RecoveriX auttaa kuntoutujaa keskittymään tekemiseen todella hyvin, sillä ärsykkeitä tulee eri aistikanavista. Moni kokee siksi myös fyysistä väsymystä, joka on täysin normaalia.

– Parasta on se, että palaute tulee asiakkaalle välittömästi, kun tehtävä onnistuu ja käsi tai jalka liikkuu. Välitön palaute on oppimisen kannalta erittäin tärkeää, fysioterapeutti Minna Mattlar toteaa.

RecoveriX-menetelmän ainutlaatuinen palautejärjestelmä vahvistaa uusia hermoyhteyksiä motoriselta aivokuorelta kohdelihaksiin.

Fysioterapeutin silmin Jasmiinin kuntoutuminen on ollut rankan lähtötilanteen huomioiden nopeaa, vaikka hän itse on hetkittäin kokenut etenevänsä hitaasti. Keskittyminen harjoitukseen on valtavan tärkeää, sillä kaikki perustuu liikkeen ohjauksen ajatteluun. Raajan liikkeen ajattelu saa aivoissa aikaan lähes saman aktivaation kuin liikkeen suorittaminen.

– Ajatuksen pitää olla koko ajan mukana liikkeen ohjauksessa, jotta vasen puoleni aktivoituu ja virtuaalikäsi liikkuu ruudulla. Sähköstimulaatiota ei synny ilman oikein kohdennettua ajattelua. Tämä on myös väsyttävää. Olo recoveriX-terapian jälkeen onkin aina väsynyt, mutta myös tyytyväinen, Jasmiini kuvailee.

RecoveriX-terapia on parhaimmillaan intensiivisenä noin 20–25 hoitokerran jaksona, 2-3 kertaa viikossa. Jasmiini kävi omilla hoitojaksoillaan terapiassa kaksi kertaa viikossa.

Satunnaisempi kuntoutus kerran kuussa recoveriXilla jatkuu edelleen, sillä Jasmiini kokee tällä tavoin saavansa pidettyä yllä yhteyden vasemman puolen toimintojen ohjaukseen.

RecoveriX on kehitetty erityisesti aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuvien terapian tueksi, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muiden aivovaurioista johtuvien toimintahäiriöiden kuntoutuksessa. RecoveriXilla on saatu Tutoriksessa hyviä tuloksia myös kroonisen kivun kuntoutuksessa.

RecoveriXia voidaan hyödyntää missä tahansa kuntoutuksen vaiheessa ja tuloksia saadaan usein vielä silloinkin, kun tavanomaisten terapioiden vaikutukset ovat jo vakiintuneet.