Helsingin kaupungin toimintaterapiassa hyödynnetään visuaalista illuusiota

teksti: Terhi Kangas
kuvat: Veera Kurittu

 Dessintey-laitteella Mika Välimäki näkee halvaantuneen kätensä tekevän virheettömiä liikkeitä. Tämä on pelkkä illuusio. Uudessa teknologia-avusteisessa peiliterapiassa aivot saavat katseelta mallin oikeasta liikkeestä. Suomen ensimmäistä Dessinteytä käytetään Laakson toimintaterapiassa Helsingissä.

40-vuotias Mika Välimäki on saapunut Laakson sairaalaan hieman hankalan matkan päästä toiselta puolen Helsinkiä. Kulkemiseen menee aikaa tunnin verran, mutta kotiin jääminen ei ole käynyt edes mielessä.

Laakson sairaalassa sijaitsee nimittäin Suomen ensimmäinen Dessintey-laite, jota Mikan kuntoutuksessa on käytetty kymmenen viikon ajan kerran viikossa.

Mikan vasen puoli halvaantui aivoinfarktin seurauksena toukokuussa 2022. Nyt Mika jo kävelee, ja vasen käsikin on miehen oman kuvailun mukaan suht hyvä, joskaan ei täydellinen.

– Jos ennen infarktia olin kaksikätinen ja heti sen jälkeen yksikätinen, niin tällä hetkellä olen noin 1,5-kätinen, mies naurahtaa ja lisää, että tunto kädestä edelleen puuttuu, vaikka muuten kuntoutuminen on sujunut hyvin.

Tämä kerta on kuntoutusjakson viimeinen, joten terapian aluksi Mika ja toimintaterapeutti Iina Ahlroos ovat yhdessä katsoneet ensimmäisellä kerralla kuvattuja videoita Mikan kädestä vertailuksi nykyhetkeen. Peukalo oli alkutilanteessa täysin koukistuneena, mutta nyt se jo liikkuu.

– Käsi liikkuu muutenkin luontevammin ja sulavammin, vaikkei liike ole vielä terveen käden veroista. Varastonhoitajan töitäni pääsen pian kokeilemaan. Sitten nähdään mihin käsi työelämässä pystyy, Mika kertoo.

Aivojen perusteltua huijausta

Dessintey-laitteella Mika näkee unelmatilanteen eli vasemman kätensä täydessä toimintakunnossa. Todellisuudessa videolla liikkuu terve oikea käsi, jonka laite on kääntänyt peilikuvaksi.

– Liikkeen tekeminen tuntuu helpommalta ja luonnollisemmalta, kun katsoo videokuvaa. Jos katsoisin halvaantuneen käden tekemää todellista liikettä, ei fiilis olisi lainkaan sama. Tämä on motivoivampaa, vaikka tiedänkin, ettei käsi oikeasti tee täydellistä liikettä.

Dessintey siis ikään kuin huijaa aivoja. Kun silmä näkee ruudulta kuntoutettavan käden tekevän virheettömiä liikkeitä, välittyy aivoille viesti siitä, että liike on oikeastikin mahdollinen. Teho perustuu peilisolujen ja aivojen plastisuuden hyödyntämiseen.

Käden peilikuva on kuin personoitu opastusvideo, jonka ohjeilla kuntoutettava käsi yrittää parhaansa mukaan tehdä samaa liikettä.

Toimintaterapeutti Iina Ahlroos kertoo, että Dessintey-terapiassa kaikkein tärkeintä on pitää keskittynyt katse videoruudulla. Laitteen alla tapahtuva todellinen liike on toisarvoisempaa. Jokaiselle asiakkaalle videoidaan malliksi juuri sellaisia harjoitusliikkeitä, jotka auttavat yksilöllisesti kuntoutumisessa.

– Valmiita mallivideosarjoja emme ole ainakaan vielä käyttäneet, vaikka niitäkin Dessintey-ohjelmistosta löytyy. Terapiajakso alkaa meillä siis aina alkutilanteen videoinnilla. Kun kuntoutuminen etenee, kuvataan uusia liikkeitä tarpeen mukaan.

Koska Mikalla on erityisiä haasteita käden tunnon kanssa, on hänen liikkeisiinsä yhdistetty usein jotakin tunnusteltavaa. Tällä kertaa harjoituksia tehdään muun muassa rutistamalla talouspaperia. Laajaa tukivälineistöä hyödyntämällä on helppo varioida uusia liikkeitä.

Laitteen käyttöönotto vaivatonta

Iina Ahlroos ja Hanna Salo työskentelevät toimintaterapeutteina Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa sekä asiakkaiden omissa toimintaympäristöissä. Dessintey saapui Helsingin kaupungin käyttöön syksyllä 2022. Laite on ollut alusta asti kovalla käytöllä ja tänäänkin ajanvarauskalenteri on täynnä.

– Tietyt toimintaterapeutit on nimetty ottamaan vastuuta Dessintey-asiakkaista. Saimme Fysiolinelta alkuun kahden kerran käyttökoulutuksen, joka antoi varmuuden laitteen käyttöön. Käyttöliittymä on niin helppo, että pystymme jatkossa kouluttamaan kollegoita itse talon sisällä, Hanna Salo kertoo.

Ensimmäisen vuoden aikana Dessinteytä on käyttänyt asiakkaiden kanssa noin kymmenkunta terapeuttia: osa työskentelee esimerkiksi Laakson sairaalassa neurologisilla kuntoutusosastoilla, osa avokuntoutuksen puolella.

Kaikki Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon toimintaterapeutit eivät vielä ole omassa työssään teknologia-avusteista peiliterapiaa hyödyntäneet. Tavoitteena on, että jatkossa Dessinteystä hyötyviä asiakkaita ohjataan Laakson toimintaterapiaan useammista yksiköistä.

Osana kuntoutuskokonaisuutta Dessintey voi olla avuksi hyvin monenlaisissa tapauksissa. Esimerkiksi haamukipujen hoidossa peiliterapia on tutkitusti tehokasta, mutta Helsingin kaupungilla ei ole vielä käytännön kokemuksia amputaatioasiakkaiden kanssa.

– Parhaimmillaan Dessintey tuntuisi olevan AVH-asiakkailla, mutta myös neglect-oireisiin on saatu helpotusta. Laite auttaa suuntaamaan huomion puoleen, joka jää häiriössä huomiotta. Näissä tapauksissa Dessintey toimii hyvänä ”kehon herättäjänä”, Iina Alhroos kertoo.

Eräällä asiakkaalla Dessintey-harjoituksen tuoma rentous tuntui yläraajassa iltaan asti ja käsi ojentui selvästi helpommin. Välitön vaikutus tuntui vielä nukkumaan mennessäkin.

Dessintey toimii myös pienryhmäterapiassa. Kukin voi tehdä vuorollaan esimerkiksi 15 minuutin harjoituksen laitteelle tallennetun yksilöllisen harjoitusohjelman mukaan ilman, että harjoitus sitoo terapeuttia koko ajaksi viereen ohjaamaan.

Arviointi osana Dessintey-terapiaa

Dessinteytä on ehditty jo kokeilla myös asiakkaille, joilla on pleeginen eli halvauksen seurauksena veltto tai hyvin vähän toimiva käsi. Vaikka kädellä ei pystyisikään alkuun tekemään mitään, saadaan kuntoutus laitteen avulla aloitettua, sillä aivot pääsevät jo tekemään työtä videokuvan kanssa.

Välttämättä ei siis tarvitse olla edes alkeellista käden toimintakykyä, mutta asiakkaalle saadaan silti tarjottua mielekästä kuntoutusta. Kaikki harjoituskerrat jättävät aivoille positiivisen mielikuvan. Aivojen näkökulmasta harjoittelussa ei ole epäonnistuneita toistoja.

– Myös kippurassa oleva spastinen käsi rentoutuu selvästi Dessinteyn avulla. Dessinteyllä on kuntoutettu myös yläraajan kipuasiakkaita, joilla saattaa olla diagnoosina vaikka CRPS. Diagnoosiin katsomatta kaikki kuntoutujamme ovat kokeneet tämän todella mielekkääksi ja motivoivaksi.

Asiakkaan on tosin voinut olla alkuun hieman vaikea hahmottaa, että Dessintey-hoitojaksolla kuntoutetaan aivoja, ei niinkään motoriikkaa. Kun oivaltaa, että lopulta on yhdentekevää, mitä kädessä tapahtuu, avautuu myös peiliterapian tarkoitus paremmin.

Asiakkaan kanssa Dessinteytä on käytetty yhdellä käynnillä keskimäärin noin puolisen tuntia. Kun terapeutti huomaa, että keskittyminen alkaa herpaantua, on hyvä siirtyä perinteisimpiin kuntoutusmenetelmiin. Joskus niin voi käydä jo kymmenen minuutin kohdalla. Esimerkiksi Mika Välimäki on jaksanut harjoitella keskittyneesti jopa 45 minuuttia parilla huilaustauolla.

Helsingin kaupungin Dessintey-asiakkaiden kanssa tehdään aina alkuarviointi osana hoitojaksoa. Samat testit toistetaan viimeisellä kuntoutuskerralla, jotta terapian vaikutuksista ja vaikuttavuudesta alkaa pikkuhiljaa muodostua myös yleisempää dataa.

– Käytämme arvioinnissa standardoituja yläraajatestejä. Lisäksi haastattelemalla tehdään kuntoutujan itsearviointi. Myös videovertailut ovat hyviä, sillä niiden kautta asiakaskin näkee kuntoutusjakson aikana tapahtuneet muutokset konkreettisesti, kuten Mika tänään, Iina Ahlroos toteaa tyytyväisenä.