Teksti: Terhi Kangas, kuvat: Marc Sabat
Suomen laajin kuntoutusteknologiakokonaisuus otettiin keväällä käyttöön Kuopion yliopistollisessa sairaalassa erittäin vaativan sairaalakuntoutuksen osastolla. Akuuttivaiheen sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta muodostuu nyt saumaton kokonaisuus.
Neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Jaana Autere työskentelee EVASKUssa eli Erittäin vaativan sairaalakuntouksen osastolla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa joka tiistai. Osasto avattiin kahdeksanpaikkaisena huhtikuussa. Suunnitelmien mukaan osasto toimii täydellä 16 paikan kapasiteetilla vuonna 2026.
– Jo muutamassa kuukaudessa on ollut vaikuttavaa huomata, kuinka paljon esimerkiksi kävelykuntoutuksessa voi tapahtua edistystä viikon aikana. Se on konkreettinen osoitus siitä, että tarkoituksenmukaisiin laitteisiin investoiminen on kannattavaa, Autere kertoo.
Suurin osa sairaalakuntoutusta tarvitsevista potilaista on saanut äkillisen aivovaurion aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman seurauksena, ja he hyötyvät eniten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetusta kuntoutuksesta.
Kävelykuntoutukseen uusia mahdollisuuksia perinteisten rinnalle tarjoavat keväällä käyttöönotetut uudet laitteet. THERA-Trainer Bemo -polkuharjoittelulaite on käytettävissä jo teho-osastolla, josta kuntoutusta voi jatkaa Erigo- ja Lokomat-roboteilla sekä Andagon dynaamisella painokevennysjärjestelmällä.
Vaikka laitteet sijaitsevat fyysisesti erittäin vaativan sairaalakuntouksen osastolla, on esimerkiksi kävelyrobotteja käyty hyödyntämässä myös kuntoutuksen päiväosaston puolelta.
– Jotta laitteista saadaan kaikki hyöty irti, pitäisikin päästää irti diagnoosipohjaisesta ajattelusta ja arvioida tarpeita kuntoutujakohtaisesti. Tällöin myös osastojen välinen yhteistyö korostuu, kiteyttää fysioterapeutti Jaakko Ruuttunen KYSin toimintatapaa uusien laitteiden kanssa.
On elokuinen tiistaipäivä, kun Ruuttunen esittelee yhdessä toimintaterapeutti Neea Kemppaisen kanssa uuden osaston käytänteitä ja monipuolista laitekantaa. Isompaan hoitotiimiin kuuluu vaativan kuntoutuksen osasto kokonaisuudessaan, neljätoista terapeuttia neurokeskuksen puolelta sekä muutamia muitakin osastoja.
– Näin pystymme tarvittaessa tuurailemaan toisiamme ja laitteet saadaan monipuoliseen käyttöön yli osastorajojen. Toistaiseksi on pärjätty ilman laitekohtaisia ajanvarauskalentereita puhelimeen tarttumalla, mutta parhaat toimintamallit kehittyvät varmasti lopulliseen muotoonsa ajan kanssa.
Kuntoutus käyntiin jo teho-osastolla
Erittäin vaativan sairaalakuntouksen osaston perustamista on valmisteltu KYSissä jo vuodesta 2010 saakka. Nyt käynnissä oleva yli vuosikymmenen kestävä kokonaisuudistus mahdollisti suunnitelmien viemisen käytäntöön. Vanhat tilat remontoidaan vastaamaan modernin sairaanhoidon tarpeita ja sairaala-alueelle kohoaa myös uudisrakennuksia.
Kevääseen 2024 asti oma kuntoutusosasto on puuttunut kokonaan. KYSin Neurokeskuksessa hoidetut potilaat on aiemmin siirretty jatkohoitoon yksityisille palveluntuottajille. Kuntoutettavat potilaat on siirretty eteenpäin vasta akuuttivaiheen sairaalahoidon päätyttyä ja kuntoutuspaikan vapauduttua toisesta laitoksesta.
– Nyt kuntoutus saadaan heti käyntiin. Uuden osaston perustaminen on ollut kaikin puolin iso juttu. Toki tarvetta sairaalakuntoutukseen on muillakin erikoisaloilla, mutta neurologinen kuntoutus priorisoitiin meillä uuden toiminnan keskiöön. On ollut ilo seurata osaavien terapeuttien innostunutta asennetta uutta kohtaan, Jaana Autere kertoo.
Vaikeasti sairastuneen tai vammautuneen neurologisen potilaan intensiivinen ja moniammatillinen kuntoutus on nyt siis järjestetty niin, että akuuttivaiheen sairaalahoito ja kuntoutus muodostavat saumattoman kokonaisuuden.
KYSin poikkeuksellisen laaja kuntoutuslaitekokonaisuus huomioi koko kuntoutusketjun sekä ala- että yläraajojen osalta. Yläraajan kuntoutuksessa korostuvat kuntoutujien moninaiset tarpeet ja rajoitteet. Yläraajakuntoutuksen laitteista käytössä ovat Myro, Pablo, Diego, Dessintey IVS3 sekä Fesia Grasp.
– Tutkimusnäyttö näiden laitteiden käytöstä kuntoutuksen tehostajana on jo vakuuttavaa. Laitteiden käyttöönotto vastaa myös Käypä hoito -suosituksiin, sillä harjoittelun intensiteettiä voidaan nostaa kuntoutusteknologian avulla huomattavasti. Aivoverenkiertohäiriöitä on määrällisesti paljon, joten vaikuttavuutta tulee myös sitä kautta.
Väsymätön ja laadukas tuki kävelykuntoutukseen
Tutustumiskierroksen aikana Lokomat-kävelyrobottia käyttävät fysioterapeutit Milla Järvi ja Kirsi Jonninen osastolla kuntoutuvan Sepon kanssa. Kyseessä on Sepon ensimmäinen Lokomat-kuntoutus, joten alkuvalmisteluihin kuluu tänään aikaa reilummin. Valjaat ja mansetit sovitetaan ja alaraajojen linjaukset säädetään aina yksilöllisesti. Jatkossa valjaat ja ortoosi saadaan puettua Sepon ylle nopeammin, sillä kuntoutujakohtaiset tiedot tallennetaan laitteen muistiin.
Kun kaikki kävelyrobotin yksityiskohdat on säädetty ja kiinnitetty, päästään aloittamaan ensimmäinen harjoitus.
– No niin Seppo, nyt lähdetään. Ensin hetken aikaa askellusta ilmassa ja sitten laskemme sinut matolle valjaiden varassa. Onhan kaikki hyvin? tuttu fysioterapeutti kysyy ennen laitteen käynnistämistä.
Seppo nyökkää ja Lokomat-robotti aloittaa väsymättömän ja tasalaatuisen avustustyönsä rullaten Sepon jalkoja juuri oikeassa asennossa.
Perinteisellä tavalla fysioterapeuttien avustamana jo muutamakin metri olisi Sepon tilanteessa pitkä matka. Manuaalinen kävelyn avustaminen on fyysisesti raskasta sekä terapeutille että kuntoutujalle, mutta Lokomatin avulla matkaa kertyy ensikertalaisellakin heti kokonainen kilometri.
Painokevennysjärjestelmä Andagon ”pukeminen” on nopeaa ja laitetta on myös helppo liikutella eri tilojen välillä. Monikäyttöinen Andago tarjoaa vapaassa tilassa kävelyn lisäksi erilaisia tasapainoharjoitteita ja mahdollistaa myös porrasmaisen harjoittelun stepperille askeltaen.
Toimintaterapiaan motivoivaa pelillisyyttä
Andagon tavoin myös interaktiivinen terapianäyttö Myro on ollut alusta asti jatkuvassa aktiivikäytössä, sillä erilaisia käyttötapoja on monen tasoisille kuntoutujille niin paljon.
Myro tunnistaa sekä liikkeen että voiman, joten harjoitteen voi valita täsmällisesti kuntoutustavoitteen mukaan. Laitteen avulla voidaan harjoittaa motoriikkaa ja yläraajan liikkuvuutta, mutta myös kognitiivisia toimintoja: hahmottamista ja toiminnan suunnittelua.
– Joskus tärkeintä on vain aktivoida kättä liikkeeseen, joskus taas kuntoutuja harjoittaa jo hienomotoriikkaa ja erilaisia otteita otekahvoilla veto- tai työntövoiman huomioiden. Myron monipuoliset pelimaailmat tarjoavat paljon vaihtoehtoja ja suurin osa kuntoutujista kokee pelillisyyden todella motivoivaksi, toimintaterapeutti Neea Kemppainen kertoo.
Osa laitteista on valittu tietoisesti niin, että niitä on mahdollista käyttää myös ilman terapeutin läsnäoloa, mikä lisää laitteiden käyttöastetta. Esimerkiksi peiliterapiaa hyödyntävän Dessintey IVS3 -laitteen voi siirtää viikonlopuksi osaston aulaan tai päiväsaliin. Kuntoutuja voi käyttää laitetta toimintaterapeutin tekemän ohjelman mukaan itsenäisesti tai hoitajan avustamana.
Terapeuttien ”kuivaharjoittelu” luo rutiineja
Kaikki laitteet tulivat uuden osaston myötä KYSille samaan aikaan, joten terapeuteilla on ollut paljon uutta omaksuttavaa kerralla. Käyttöönotto on siihen nähden ollut ilahduttavan sujuvaa ja luontevaa, vaikka uuttakin opitaan laitteiden kanssa edelleen lähes päivittäin.
– Käyttökokemusten myötä pystymme hyödyntämään laitteita jatkuvasti monipuolisemmin. Esimerkiksi Dessintey IVS3 on ollut toistaiseksi eniten halvauspotilaiden käytössä, mutta uskomme, että myös kroonisille kipupotilaille saadaan siitä jatkossa hyötyä, kertoo toimintaterapeutti Neea Kemppainen.
Fysioterapeutti Jaakko Ruuttunen myöntää olleensa alkuun hieman skeptinen laitetta kohtaan, mutta skeptisyys vaihtui nopeasti aidoksi innoksi sen uusia mahdollisuuksia kohtaan. Omien kokeilujen kautta ”aivojen vaikuttava huijaus” peiliterapian keinoin konkretisoitui. Käden liikettä ei pystynyt estämään, vaikka olisi yrittänyt vastustaa. Käsi lähtee vaistonvaraisesti mukaan liikkeeseen.
Sekä Ruuttunen että Kemppainen korostavat, että laitteisiin perehtyminen muiden terapeuttien kanssa kuivaharjoittelemalla on ensiarvoisen tärkeää, jotta laitteiden käyttöön saadaan varmuutta ja rutiinia.
Kuntoutujan ilme on Neea Kemppaisen mukaan usein paljonpuhuva. Oli kyseessä sitten painokevennetty kävely tai toiminnallinen sähköstimulaatio, ylipäätään se, että liikettä syntyy, on monelle valtavan suuri asia.
– Kun toimintakyky on usein musertavallakin tavalla romahtanut, on esimerkiksi ”voileivän voitelu” Diegolla tai kertyvien askeleiden määrä kävelyrobotin kanssa henkisestikin tärkeä valopilkku.
Kokemus edistymisestä motivoi sekä kuntoutujaa että terapeuttia.
