Kokkolassa KeskiPohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa avattiin neurologian ja vaativan kuntoutuksen osasto, jonne hankittiin Lokomatkävelyrobotti ja yläraajakuntoutusrobotti Diego. Laitteet hankittiin tehostamaan ja nopeuttamaan akuutin ja alkuvaiheen kuntoutusta. Soiten yhdistetyn neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla esimerkiksi neurologiset potilaat siirtyvät aikaisemmassa vaiheessa kuntoutuspotilaiksi.
Tutkimusten mukaan tehokkaimmat kuntoutustulokset saavutetaan, kun kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman varhain jo akuuttivaiheessa. Siksi osaston ylilääkäri Katja Tuliniemen mukaan on erityisen tärkeää, että kuntoutusteknologiaa löytyy etenkin sairaaloista. – Potilaille, jotka vaativat yhä jatkuvaa sairaalahoitoa, voidaan silti tarjota tehokasta kuntoutusta hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Potilas kuntoutuu paremmin ja kuntoutustulokset paranevat.
Lyhyet hoitoajat
Kuntoutus kuntoutusteknologian avulla aloitetaan osastolla heti, kun lääketieteellinen terveydentila sen sallii. Osastolla on ollut esimerkiksi potilaita, jotka tarvitsevat sairaanhoidollisista syistä oman hoitajan vuorokauden ympäri, mutta heidän kuntoutuksessaan on siitä huolimatta voitu jo hyödyntää Lokomatia tai Diegoa. Tuliniemen mukaan kuntoutusjaksot neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla ovat verrattain lyhyitä, ja hän uskoo myös kuntoutusteknologialla olevan siihen vaikutusta. – Keskimääräinen hoitoaika kuntoutusosastolla on alle 25 päivää. Osastolta potilaat siirtyvät kunnosta riippuen pääsääntöisesti kotiin. Toisinaan potilas voi tarvita palveluasumista tai jatkohoitoa yleislääketieteen osastolla. Osastokuntoutujien lisäksi Lokomatia ja Diegoa käyttävät myös avokuntoutujat.
Sairaalahoito ja kuntoutus yhdessä
Osaston fysioterapeutti Tuula Rannisto ja toimintaterapeutti Tiina Mikkola ovat tyytyväisiä, että kuntoutusrobotit saatiin viimein sairaalaan. – Hienoa, että nyt esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöpotilaan tehokas kuntoutus mahdollistuu heti alkuvaiheesta asti käypähoitosuositusten mukaisesti, Rannisto sanoo. Mikkolan mukaan Lokomatissa ja Diegossa parasta on motivointi pelillisyyden kautta, minkä avulla potilas tekee huomaamattaan useampia toistoja. Myös arkitaitojen harjoittelu on merkittävää.
Diegolla tehdään esimerkiksi ote- tai ruokailuharjoituksia. Lokomat on potilaille myös hyvä motivaattori, kun ensimmäiset askeleet saadaan otettua aikaisemmin kuin ennen.
Luonnollinen ja symmetrinen kävelymalli
Eija Järvinen sai vuonna 2017 ensin aivoverenvuodon ja myöhemmin myös aivoinfarktin ja -halvauksen. Hän oli sairastumisen jälkeen teholla useamman viikon. Järvisen oikea käsi ja jalka halvaantuivat, eikä hän pystynyt puhumaan. Hän oli tuolloin sänkypotilaana muiden avun varassa. Oikea käsi alkoi toimia, ja myös puhekyky palautui. Hiljalleen Järvinen opetteli nousemaan sängystä ja istumaan. Oikea jalka ei edelleenkään toimi kunnolla, mutta tällä hetkellä kävely onnistuu jo rollaattorin avulla. Järvinen on ollut kuntoutusjaksolla Kitinkannuksessa, missä hän harjoitteli Lokomatilla ensimmäisen kerran. Nyt Järvinen on käynyt muutamia kertoja Lokomat-terapiassa avoasiakkaana Soiten neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla avoterapeuttien ohjaamana. Järvisen kohdalla kuntoutus Lokomatilla on erityisen hyödyllistä, koska sen avulla hän opettelee luonnollista ja symmetristä kävelyä oikealla liikemallilla. – Tuntuu, että jalkani toimii paremmin harjoittelun jälkeen. Järvinen on kuntoutunut huomattavan hyvin ottaen huomioon heikon lähtötilanteen. Tällä hetkellä hän tekee joitakin kotiaskareita itse, ja tavoitteena on pystyä tulevaisuudessa luopumaan rollaattorista ainakin osittain. Lokomat-terapia on tarkoitus säilyttää muun kuntoutuksen ohessa myös jatkossa.
