teksti ja kuvat: Juha-Pekka Honkanen
Alaraajahalvaantunut Seppo Seppänen huomasi kuntoutuskeskuksessa Tigo-polkuharjoittelulaitteen vähentävän hermokipuja. Laite auttoi myös jalkojen kuntouttamisessa monin tavoin. Oma kotiin hankittu Tigo mahdollistaa harjoittelun lyhyinä pätkinä useita kertoja päivässä.
Juhannusviikolla 2021 Tornionjokilaaksossa asuva Seppo Seppälä, 82, oli viettänyt aktiivisen päivän tuttuun tapaan kalastamalla lohta läheisessä koskessa. Yllättäen seuraavana aamuna jaloissa ei ollut enää tuntoa. Selkäydinkanavaan oli syntynyt tuntemattomaksi jääneestä syystä verenvuoto ja verihyytymä oli painanut yöllä hermoja liian pitkään.
Tutkimukset osoittivat nopeasti, ettei halvaus parane.
– En ole jäänyt murehtimaan, että näin on käynyt. Minua helpottaa tieto siitä, ettei tämä ole omaa syytä enkä ole voinut vaikuttaa tapahtuneeseen. Voin kuitenkin harjoittelemalla vaikuttaa siihen, että pärjään kotona. Se on nyt suurin toiveeni, Seppo kertoo.
Yksi kodin huoneista on omistettu kuntoutukselle Tigo-polkuharjoittelulaitteella. Seppo kertoo rullaavansa pyörätuolilla kuntoutustreeneihin kolme kertaa päivässä, aina 15-30 minuuttia kerrallaan. Ilman omaa harjoittelua kuntoutus olisi kerran viikossa käyvän fysioterapeutin varassa.
Tytär ja omaishoitaja Johanna Revonniemi täsmentää, että fysioterapia keskittyy liikeratojen pitämiseen auki. Kokemuksen perusteella päivittäinen Tigo-harjoittelu auttaa erityisesti siihen, että isän jalat eivät jäykisty. Myös hermokivut vähenevät.
– Tilanne olisi aika surkea, jos polkuharjoittelulaitetta ei olisi apua. Minulla ei ole ammattitaitoa arvioida, mitä halvaantunut jalka kestää, jos täällä kahdestaan jumppaisimme.
Kuntoutus helpottaa myös hoitajan työtä
Nyt Sepon kuntoutus rakentuu polkuharjoittelulaitteen ympärille. Johanna sanoo, että harjoittelun – tai sen puutteen – vaikutuksen huomaa heti, jos se ei ole ollut mahdollista esimerkiksi selkäsärkyjen vuoksi. Neste kertyy jalkoihin: ne jäykistyvät ja neste tekee jaloista myös hyvin painavat.
– Harjoittelun ansiosta jalat pysyvät pehmeinä ja kevyinä, mikä helpottaa hoitajankin osaa todella paljon. Hermosäryt pysyvät poissa, väri nousee kasvoille ja harjoittelu tekee selvästi hyvää myös mielelle. Se turvaa kotona pärjäämisen, Johanna-tytär sanoo.
Edellissyksynä kuntoutus keskittyi tasapainon hallintaan. Olo halvaantumisen jälkeen oli Sepon kuvailun mukaan kuin olisi istunut pallon päällä. Kaatuminen istuma-asennosta pelotti, mutta käsivoimien vahvistuminen antoi harjoittelun edetessä uutta turvaa.
Polkuharjoittelun vuoro tuli kuntoutuskeskus Saarenvireen toisella kuntoutusjaksolla helmikuussa 2022.
– Tigo-polkuharjoittelulaitteen positiivinen vaikutus näkyi isällä heti, mutta eihän sitä saanut käyttää kuin lyhyen aikaa kerrallaan, sillä laitteeseen oli jatkuvasti jonottajia, Johanna harmittelee.
Kuntoutusjakson päätyttyä Seppo ja Johanna huomasivat kuntoutuksen ansiosta laskeneen turvotuksen palaavan. Johanna konsultoi kipuklinikkaa lääkehoidon lisäämisestä hermosärkyjen takia. Seppo oli suunnitellut pyörätuolivarustellun auton hankintaa, mutta isä ja tytär ryhtyivät miettimään, tukisiko investointi polkuharjoittelulaitteeseen päivittäistä arkea enemmän.
– Päätös oli oikea, vaikkei hankintaan saanutkaan tukea mistään. En halua ajatella vaihtoehtoa, jossa Tigo ei olisi isän käytettävissä täällä kotona.
Moottoreiden tehoissa on eroja
Johanna otti yhteyttä tuttuun vanhuspalveluissa työskentelevään kuntohoitajaan, joka kävi läpi Sepon tarpeisiin sopivia markkinoilta löytyviä polkuharjoittelulaitteita. Ensisijaiseksi vaihtoehdoksi nousi Saarenvireen kuntoutuskeskuksesta tuttu Tigo.
Sepolla oli aiemmin ollut käytössään Tornion kaupungin lainalaite, joka oli tarkoitettu yksinomaan polkuharjoitteluun. Sen moottorin teho ei kuitenkaan riittänyt liikuttamaan tuolloin nesteen jäykistämiä jalkoja.
– Hankintapäätöksessä ainoa huoli oli moottorin tehon riittävyys, sillä lainalaite ei tuonut apua lainkaan. Huoli osoittautui turhaksi heti, kun Jaana Kouva Fysiolineltä toi laitteen meille ja opasti käyttöönotossa.
Johanna muutti pian Sepon halvaantumisen jälkeen lapsuudenkotinsa pihapiirin pienempään taloon. Tyttären päivätöiden aikana Sepon apuna on henkilökohtainen avustaja. Vaikka liikkuminen on sidottu pyörätuoliin, kuntoutuksen ansiosta Seppo tekee useita kotitaloustöitä itse.
– Imuroin, tiskaan ja laitan ruokaa. Erityisesti teen kalaruokia. On tärkeää, ettei ala hermoilemaan tämän asian kanssa.
