Marko Virtanen sairastui aivoinfarktiin toukokuussa 2012 ja menetti toimintakykynsä kehon vasemmalta puolelta. Heinäkuun 2012 alussa hän pääsi siirtymään Laitilan Terveyskotiin Paimion terveyskeskuksen kesäsulun vuoksi. Lähtötilanne ennen kuntoutusjaksolle siirtymistä oli heikko.
– Isokokoisena miehenä koko vasen puoli kropasta oli poissa pelistä, istuin pyörätuolissa jotenkuten ja yritin potkutella ja kelata terveellä raajaparilla. Siirtymiset sängystä tuoliin opettelin fysioterapeutin kanssa tasofordia apuna käyttäen, mutta tarvitsin kaksi vahvaa avustajaa siihen. Tarvitsin pukeutumisessa apua ja housuja tai sukkia en itse kyennyt ollenkaan pukemaan. Neurologi arvioi, ettei tilanne paranisi, muistelee Marko.
Terveyskeskuksen kesäsulku oli kuntoutuksen kannalta merkittävä käänne, sillä Laitilan Terveyskodissa Marko sai päivittäin robottiavusteista kävelykuntoutusta Lokomat-kävelyrobotissa. Lokomatterapian tukena oli myös perinteinen fysioterapia ja toimintaterapia. Tavoitteeksi kuntoutukselle asetettiin itsenäinen kotona pärjääminen ja itsestä sekä kahdesta lapsesta huolehtiminen. Käytännön tasolla tavoite oli palauttaa kävelykyky mahdollisimman itsenäiseksi, parantaa tasapainoa sekä hoitaa siirtymiset itsenäisesti. – Kun kuulin, että pääsisin terveyskeskuksesta Laitilan Terveyskotiin, ajattelin, että hitto tästä on tie nyt ylöspäin. Kotona on 2 lasta, joista minun pitää yksin huolehtia ja huoli oli iso miten heidän käy. Lisäksi on kodin puuhat mm. puulämmitys, joka on talvea vasten iso homma. Kun pääsin Terveyskodin puolelle ja pääsin seisomaan valjaisiin, sovimme fysioterapeutin kanssa, että harjoitellaan 6 päivänä viikossa ja helpolla eivät minua päästäisi. Ajattelimme, että selviäisin eteenpäin, jos kykenisin kävelemään joskus kepin kanssa. Se vaatisi parempaa tasapainoa ja itsenäisesti tuolilta ylösnousua. Alkuun vasen puoli oli täysin hukassa vielä 6 viikon jälkeen infarktista, kertailee Marko.
Markon harjoitukset jatkuivat läpi kesän 6 päivänä viikossa, vain sunnuntai oli lepopäivä. Kuntoutus lähti pian hyvin vauhtiin ja jo syyskuussa näytti siltä, että kotiutuminen tulevaisuudessa voisi olla mahdollista. Kun vasemmalle puolelle alkoi ilmaantua tuntoa, terapiaan lisättiin myös allasharjoittelu. Allasharjoittelusta tuli varsin mielekästä, kun mukaan tuli myös alakouluikäinen poika, jonka kanssa pelaaminen vedessä kuntoutti vähän kuin huomaamatta. Poika tulikin koulun jälkeen usein Terveyskotiin ja oli mukana terapioissa tsemppaamassa. – Aika pian syksyllä, lokakuussa, pääsin kotiin ilman minkäänlaista kodinmuutostarvetta tai apuvälineitä. Kotiutumisen jälkeen kävin Terveyskodin terapiassa 5 päivänä viikossa vuoden 2012 loppuun asti ja siitä eteenpäin 2–3 kertaa viikossa. Terapia jatkui altaassa ja muun muassa kuntosalilla. Kävelyrobottia en enää 4 kuukauden jälkeen tarvinnut, se oli tehnyt jo tehtävänsä omalla kohdallani.
Olin todella onnekas, etten jäänyt petipotilaaksi. Harjoittelu jatkuu vieläkin ohjattuna noin kerran viikossa. Treenaan edelleen tasapinoa, sillä harrastin ennen aktiivisesti metsästystä ja halusin takaisin metsään. Sain ajokortinkin takaisin pari vuotta sitten ja arki sujuu. Olen kuorma-auton kuljettaja ammatiltani ja kortin saaminen takaisin oli tärkeää, iloitsee Marko. – Kuntoutumistavoitteet saavutettiin nopeammin, kuin mitä alun perin uskallettiin toivoa. Markon kotiuttamista alettiin pohtia reilun kahden kuukauden laitoshoidon jälkeen. Koituessaan hän pystyi kävelemään ilman apuvälineitä noin 40 metrin matkan hyvällä keskittymisellä. Kotiutumisen jälkeen kuntoutusta jatkettiin intensiivisesti. Viimeiset kävelykerrat Lokomat-kävelyrobotissa olivat syyslokakuulla 2012. – Tällä hetkellä Marko kävelee ilman apuvälineitä haastavissakin maastoissa, käy metsästämässä ja touhuilee pihapiirissä kaikenmoista, kertoo Markon oma fysioterapeutti Sirpa Karkkonen.
Lokomat-terapia
Lokomat-terapia on aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa alkuvaiheessa todella hyvä keino symmetrisen harjoittelun kautta saada kehoaistimukset kuntoutujalle mahdollisimman oikeiden mallien mukaisiksi. Valjaat ovat isossa roolissa tuomaan kehon syvätuntoaistimusta ja hahmottamaan ristikkäiskontrollia uudelleen. Lokomat-terapia usein myös takaa, että kävelykuntoutusta on ylipäätään mahdollista toteuttaa. Toistojen määrä ja laadukkuus kaiken kaikkiaan ovat tärkeässä roolissa.
Mittavia kokonaissäästöjä
Laitilan Terveyskodin kehittämispäällikkö Paulina Iiskalan mukaan yhteiskuntataloudelliselta näkökulmalta Markon tapaus säästää valtavasti yhteisiä varoja verrattuna siihen, miten aiemmin kuntoutus on hoidettu hänen kaltaisissaan tapauksissa. Kokeneen neurologin arvio alkutilanteen jälkeen oli se, että hän jäisi todennäköisesti laitoshoitoon, jota olisi saattanut seurata lasten huostaanotto. Pienessä kuntataloudessa tämä olisi ollut valtava menoerä. Nopealla ja tehokkaalla kuntoutuksella Virtanen pääsi kotiin lastensa kasvattajaksi ilman suurempia sosiaalipuolen kustannuksia. Lokomat-terapian yhteydessä on lukuisia tapauksia, joiden elämää seuranneena huomaa, miten kohtalaiset satsaukset tehokkaaseen kuntoutukseen tuovat mittavia kokonaissäästöjä.
