teksti: Terhi Kangas
kuvat: Petri Koivisto
Helsingin kaupungin kävelykuntoutuksen eri vaiheissa hyödynnetään aktiivisesti robotiikkaa. Polku ei katkea osastolta kotiutumiseen. Sairaalan fysioterapeutit sekä avo- ja kotikuntoutuksen ammattilaiset käyvät jatkuvaa vuoropuhelua.
Laakson sairaalan kolmosrakennuksen opastaulussa lukee neljännen kerroksen kohdalla Fysioterapia ja Lokomat-kävelyrobotti. Selkeä opastus on paikallaan, sillä sairaalamiljöö ei ole saapujalle välttämättä entuudestaan tuttu. Kävelyrobottia kun tullaan käyttämään myös terveyskeskuksista ja kotikuntoutuksesta ympäri Helsinkiä.
Samasta kerroksesta löytyy Lokomatin lisäksi Erigo-laite. Kuntoutuspolun kolmantena teknologia-avustajana helsinkiläiskuntoutujia palvelee Andago, joka on käytössä Malmin sairaalassa.
Osastonhoitaja Tuija Vainio on ollut suunnittelemassa julkisella sektorilla ainutlaatuista kuntoutuspolkua vuodesta 2018. Lokomat saapui Laakson sairaalaan täsmälleen samaan aikaan koronaviruksen kanssa keväällä 2020.
Alun ”tyhjäkäynnin” jälkeen tuntuu nyt erityisen hyvältä saada omin silmin todistaa, että kuntoutuspolku toimii käytännössä juuri kuten on suunniteltu – ellei jopa paremmin.
Vaikka käyttökokemusten suhteen ollaan vasta alussa, on Vainio huomannut teknologia-avusteisessa kuntoutuksessa jo lukuisia hyötyjä. Robotiikka parantaa aina fysioterapeutin työergonomiaa, kun manuaalinen kannattelu vähenee, mutta se on myös henkisesti tärkeää ammattilaisille.
– On innostavaa työskennellä alan viimeisimpien innovaatioiden kanssa, joita läheskään joka paikassa ei ole käytössä. Työmiljöö voi toisinaan olla hieman ”askeettinen”, mutta modernit työvälineet, joista kuntoutuja hyötyy ja motivoituu, parantavat ammattilaistemme työhyvinvointia.
Pystyasentoon jo akuuttivaiheessa
– Hienosti menee Kaj! Muista, että voit levätä, jos alkaa väsyttää. Anna robotin välillä tehdä enemmän työtä, kannustaa fysioterapeutti Eveliina Lammi huomatessaan pientä väsymystä.
Työpari Jenny Karlsson pitää katseen tiiviisti laitteen monitorissa ja kertoo, että 12 minuutin aikana on otettu jo 600 askelta. Ollaan siis hyvässä vauhdissa, sillä edellisellä kerralla askelia kertyi yhteensä 800.
Erigo on kuntoutuspolun roboteista se, joka sopii käytettäväksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Sen avulla vuodepotilaan kehoa voidaan totutella pystyasentoon sekä aktivoida. Vaikka Erigon robotisoitu liike ja sähköstimulaatio pienentävät vuodelevossa olleen potilaan ortostaattista stressiä, on kuntoutujan voinnin ja verenpaineen seuranta tärkeää.
Kuntoutuja voidaan nostaa Erigolla täysin pystyyn, mutta käytännössä juuri verenpaineen sanelemana raja tulee usein nopeammin vastaan. Kaikki kulmat makuuasennosta ylöspäin ovat kuitenkin vuodepotilaalle palkitsevaa edistystä.
Kaj siirtyi kolme kuukautta sitten osastolle jatkohoitoon laajan aivoverenvuodon jälkeen. Tuolloin hänellä oli trakeakanyyli ja hänen vireystilansa oli matala, mutta ne eivät estäneet Erigo-harjoittelun aloittamista. Kajn vasen puoli on halvaantunut ja kehonhallinta on hyvin heikkoa. Kiputiloja oli alkuun paljon ja jaksaminen vähissä, joten alussa edettiin maltillisesti. Ensimmäisellä kerralla laitetta voitiin nostaa kahdeksan minuutin aikana vain 20 astetta.
– Pari viikkoa sitten päästiin kanyylista eroon ja oman hengityksen varaan. Sen jälkeen yleisvointi on kohentunut ja Kaj jaksaa harjoitella selvästi paremmin. Nyt olemme jo 50 asteessa – ja tämä on vasta viides kerta Erigolla, Karlsson iloitsee.
Robotti avustaa tarpeen mukaan
Askelluksen avustustaso määritellään Erigolle prosentteina. Alussa robotti voi ottaa liikkeestä sataprosenttisen vastuun. Tärkein tavoite tässä vaiheessa voi olla pelkkä pystyasentoon pääsy niin, että verenpaineet sen kestävät.
– Tavoitteet, harjoittelujaksot ja harjoitusten kestot ovat hyvin yksilöllisiä. Eräällä kuntoutujalla Erigo-harjoittelulla on haettu erityisesti rentoutta jäykkään kehoon. Toiset pääsevät jatkamaan kävelykuntoutusta Lokomatilla jo muutaman kerran jälkeen, Karlsson kertoo.
Osastonhoitaja Tuija Vainion mukaan juuri Erigo on ollut heillä laitteiden suurin yllättäjä. Hän näkee laitteessa paljon potentiaalia myös geriatrian osastoille, joilla asiakkaiden taustat ovat keskenään erilaisia. Osastojen välistä yhteistyötä korona jarrutteli koko vuoden 2022, sillä virus ei ole päästänyt Laakson sairaalaa helpolla.
– Siitäkin huolimatta meillä on ollut laitteille paljon enemmän käyttöä kuin etukäteen osasimme kuvitella. Eniten Erigo on ollut käytössä neurologisella osastolla, jonka fysioterapeutit ovat jo tulleet taitaviksi Erigon käyttäjiksi, joten he voivat kouluttaa nyt myös muiden osastojen väkeä.
Lokomatissa säännöllisyys palkitsee
Lokomat-kävelyrobotin ensimmäisellä käyttökerralla aikaa kuluu eniten mittaamiseen, valjaiden sekä mansettien sovittamiseen ja alaraajojen linjausten säätämiseen. Laitteelle syötetään kaikki kuntoutujakohtaiset tiedot, jotta valjaat ja ortoosi saadaan jatkossakin puettua ”mittatilaustyönä” ylle.
Kun robotin kanssa päästään vauhtiin, vie progressiivinen harjoittelu kuntoutusta vauhdilla eteenpäin. Käveleminen laitteessa helpottuu, vaikka kuntoutuja alkaakin tehdä asteittain koko ajan enemmän itse.
Helsingin kaupungilla Erigon ja Lokomatin kanssa avustavat myös robottihoitajat. Sairaalan puolella robottihoitaja valmistelee kuntoutujan osastolla harjoittelua varten, avustaa osastosiirroissa ja laitteeseen kiinnityksissä. Avopuolen robottihoitaja toimii fysioterapeutin työparina ja vastaa avopuolen ajanvarauksesta.
Tänään Lokomat-harjoituksessa on neurologiselta osastolta saapuneen Jukan vuoro. Hänen kanssaan kävelyrobottia on käytetty noin kolmen viikon ajan kahdesti viikossa. Jukan kävelykuntoutus on aloitettu suoraan Lokomatilla ilman Erigo-jaksoa sen alla.
– Jos vapaita aikoja on ollut hyvin, olemme saattaneet tehdä kaksikin harjoitusta saman päivän aikana, koska Jukka hyötyy tästä valtavasti ja on erittäin motivoitunut. Joskus hän on kävellyt Lokomatilla yli tunninkin, fysioterapeutti Corinne Björklund kertoo.
Tyypillisesti Lokomat-harjoitus kestää 15–60 minuuttia. Harjoitusaikaa lisätään progressiivisesti. Monelle kuntoutujalle kaksi kertaa päivässä voisi olla liian rankka ponnistelu, mutta Jukan kuntoutukseen se on sopinut. Se mikä toimii toisella, ei ole välttämättä paras toiselle.
Leveä hymy kasvoilla Lokomatiin
Myös avopuolen fysioterapeutti Anu Murtoniemi on tänään paikalla Laakson sairaalassa.
Murtoniemen mukaan avokuntoutuksessa Lokomat-kävelyharjoittelusta ovat eniten hyötyneet aivoverenkiertohäiriön saaneet sekä MS- ja Parkinsonin tautia sairastavat kuntoutujat.
Lokomat-kävelyharjoittelun vaikutukset on huomattu kuntoutujien kotioloissa parantuneena tasapainon hallintana sekä istuttaessa että seisoma-asennossa. Pyörätuolista siirtymiset ja kävelykyky ovat monilla aiempaa varmempia. Myös kivut ovat lieventyneet. Kuntoutujat ovat kertoneet kävelymatkojen pidentyneen, ja kävelynopeutta on tullut lisää. Osa pärjäilee kotona jopa ilman rollaattoria, mikä ei ennen Lokomat-harjoittelua tuntunut realistiselta. Myös omaisten avustamisen tarve on usein vähentynyt.
Vaikutukset saattavat näkyä jo kolmen Lokomat-kävelyn jälkeen. Yleensä yksi avokuntoutuksen Lokomat-jakso sisältää 10–15 käyntiä kolme kertaa viikossa. Lokomat-kävelyharjoittelu on monelle kuntoutujalle odotettu hetki. Jo Laakson sairaalan fysioterapiaan saavuttaessa sekä asiakkaalla että omaisella on useimmiten leveä hymy kasvoilla, ja kännykän video kuvausvalmiina.
Myös Jukan kasvoille nousee Lokomat-kävelyn aikana tyytyväinen hymy. Jukan toinen puoli on täysin halvaantunut, joten ulkopuolisen on hetkittäin vaikea tulkita ilmeitä, mutta tutut fysioterapeutit lukevat Jukan eleitä tottuneesti.
Maskienkin takana hymyillään moneen kertaan, sen paljastavat fysioterapeuttien silmät. Jukan kävely sujuu tänäänkin vahvasti ja motivaatio huokuu tekemisestä.
Sairaala-aika lyhyemmäksi robotiikalla
Jukka ei ole yksin Lokomat-innostuksensa kanssa. Osastonhoitaja Tuija Vainion mukaan moni asiakas omaisineen kysyy, olisiko kävelyrobottiin mahdollista päästä useamminkin.
– Ehkä toistaiseksi puhuttelevin palaute on ollut täytekakku, jonka asiakas halusi tarjota nimenomaan Lokomatille. Toki kakkukahveille pääsivät ansaitusti myös fysioterapeutit, mutta asiakas oli erityisen kiitollinen kävelyrobotista kuntoutuksen tukena, Vainio naurahtaa.
Vainio näkee kuntoutusrobotiikan edut sairaalamaailman arjessa, mutta painottaa, että robotiikan hyödyntäminen vaatii hyvät henkilöstöresurssit, joita voidaan kohdentaa erityisesti kuntoutusteknologiaan. Toisin kuin hoivarobotit, kävelyrobotit eivät korvaa ihmisen työpanosta.
– Helposti ajatellaan, että robotiikkaan investointi vapauttaa valtavasti ihmiskäsiä. Kävelykuntoutuksessa investoinnin suurin etu on laadullinen. Pystymme tarjoamaan robotiikan avulla intensiivisempää ja vaikuttavampaa kuntoutusta, mutta jos työntekijöillä ei ole aikaa, jäävät hyödyt saavuttamatta.
Sairaalapäivän hinta yhteiskunnalle on tunnetusti suuri. Mitä enemmän teknologia-avusteista kuntoutusta voidaan hyödyntää, sitä lyhyemmiksi sairaalajaksot jäävät.
Erigosta ja Lokomatista on jo muodostunut Laakson sairaalaan vahva parivaljakko, ja molempien hyödyt suhteessa toisiinsa on helppo huomata.
Dynaaminen painokevennys viimeistelee
Kolmentoista kilometrin päässä Laakson sairaalasta käytellään tottuneesti Andagoa, robottiavusteisen trion kolmatta laitetta.
Malmin sairaalassa päivän viimeinen Andago-terapia on juuri ohi, kun tapaamme fysioterapeutit Aleksi Asumalahden ja Emil Carlanderin
myöhään iltapäivästä. Kollegat ovat jääneet vielä vaihtamaan kokemuksia laitteen käytöstä eri asiakkaiden kanssa. Emil demonstroi laitteen käyttöä omilla terveillä jaloillaan.
Lokomatiin verrattuna Andagoon ”pukeutuminen” käy helposti ja nopeasti. Andagossa kaikki liike on kuntoutujan itse tuottamaa liikettä, ja valjaiden avulla painoa saadaan kevennettyä harjoitusta varten sopivasti. Asumalahti näyttää, kuinka kaukosäätimellä ohjataan ja säädetään Andagon ominaisuudet kuntoutujan toimintakykyä tukevaksi.
– Andagossa on loistavaa sen helppo liikuteltavuus. Jos terapiahuone käy liian pieneksi, voimme helposti siirtyä tuohon käytävälle, jossa voimme kävellä pidempiäkin matkoja. Andagolla saadaan tehtyä laadukkaita askeltoistoja.
Asumalahden ja Carlanderin kokemusten mukaan Andagosta hyötyy erityisesti kuntoutuja, joka kävelee jo hieman apuvälineen tai nojapuiden kanssa. Sen sijaan, että käveltäisiin 20 metriä nojapuilla, voidaan Andagolla kävellä turvallisesti 400 metriä käytävällä.
– Käyttöaiheita on paljon, mutta erityisen hyödylliseksi olemme kokeneet Andagon proteesiasiakkaiden kanssa. Kun harjoitellaan esimerkiksi reisiproteesin käyttöä, voi polvinivelen käytössä olla epävarmuutta. Andagossa on turvallista harjoitella ilman kaatumisen pelkoa.
Asumalahti on vakuuttunut siitä, että kuntoutusrobotiikan tarjoamalla kuntoutuspolulla moni asiakas hyötyy kaikista eri vaiheiden laitteista: Erigosta, Lokomatista ja Andagosta. Mitä nopeammin päästään etenemään seuraavaan laitteeseen, sen tehokkaampaa on kuntoutus.
– Joskus pidemmät aikavälitkään eivät haittaa. Eräs asiakas tuli juuri hiljattain meille niin, että Lokomat-jaksosta oli jo aikaa, mutta olemme silti saaneet Andagolla hyviä tuloksia.
Helsingin malli:
Kävelyrobotiikkaa myös avokuntoutukseen
Koska terveysteknologiaan investoiminen on etenkin julkisella puolella suuri päätös, on Helsingin kaupungilla rakennettu kokonaisuus niin, että laitteiden käytöstä saadaan kaikki hyöty irti.
Lokomatista ja Andagosta on suurta hyötyä myös avo- ja kotikuntoutuksen puolella, joten olisi lyhytnäköistä ajatella, että teknologia olisi käytössä vain vuodeosastoilla.
Lokomatin ajanvarauskalenterissa maanantai, keskiviikko ja perjantai ovat avokuntoutuksen päiviä. Silloin Lokomat on terveysasemien sekä kotikuntoutuksen käytössä, ja sitä käyttävät kävelyrobottikoulutuksen saaneet avopuolen ja kotikuntoutuksen fysioterapeutit.
Tiistaisin ja torstaisin Lokomat on sairaalan fysioterapeuttien ja heidän asiakkaidensa käytössä.
Isossa organisaatiossa haasteena on ollut kaikkien laitteiden käytöstä potentiaalisesti hyötyvien tavoittaminen. Helsingin kaupungilla työskentelee noin 180 fysioterapeuttia avo- ja sairaalapuolella.
Viime syksynä tietoisuutta kävelyrobotiikan soveltuvuudesta osaksi kuntoutuspolkua saatiin lisättyä tehokkaasti viikon mittaisilla avoimilla ovilla. Lokomatin ja Erigon käyttöä esiteltiin aidoissa kuntoutustilanteissa lääkäreille ja hoitajille päivittäin aina samaan kellonaikaan. Avoimien ovien päiviä on nyt suunnitteilla avopuolen fysioterapeuteille sekä myös muiden laitteiden demonstroimiseksi.