Amadeo-sormirobotin käyttökokemuksia Laitilan Terveyskodissa

Teksti: Satu Heikola, Toimintaterapeutti, Laitilan Terveyskoti

Amadeo-sormirobottia on käytetty Laitilan Terveyskodissa maaliskuusta lähtien toimintaterapeutin työkaluna yläraajakuntoutuksessa, erityisesti neurologisten aikuiskuntoutujien kanssa. Käyttökokemuksia on kerätty laajalla kirjolla eri sairausryhmistä, eri sairauden vaiheissa ja eri frekvenssillä toteutettuna.

Robotiikan hyödyntäminen mahdollistaa suuret toistomäärät yksittäisen terapiakerran aikana, tuetussa ja hyvin linjatussa asennossa. Harjoittelua saa myös porrastettua eri haastavuustasoihin (passiivinen, avustettu, aktiivinen), jonka vuoksi jokaiselle asiakkaalle on mahdollista räätälöidä tarkoituksenmukainen harjoitteluohjelma helposti. Etukäteisvalmistelut hoituvat nopeasti, jolloin itse terapiaan jää runsaasti aikaa. Sormirobotti on mielekäs harjoittelumetodi, jonka hyöty on käden distaalisessa kuntoutuksessa ja toiminnallisiin
otteisiin vaadittavien valmiuksien edistämisessä. Rinnalla tulee olla tarpeen mukaan toiminnallista harjoittelua vahvistamaan myös proksimaalista hallintaa ja todellisia arkitilanteita.

Amadeo ja AVH

Aivohalvauskuntoutujien kanssa Amadeon tuloksellisuus toimintakyvyn edistäjänä on nähdäkseni paras. Tavoitteina voidaan käyttää kaikkea sensomotoristen valmiuksien vahvistumiseen tähtäävää harjoittelua (tahdonalaisen liikkeen lisääntyminen, lihasvoiman lisääntyminen, tunnon aktivoituminen, hienomotoriikan harjaantuminen, spastisuuden tai turvotuksen väheneminen). Harjoitteissa voidaan tehdä hyvinkin eriytyneitä, spesifejä harjoitteita koko kädelle tai yksittäisiin sormiin. Mielekkyyttä harjoitteluun voidaan lisätä eri pelien avulla, joissa kuntoutujien tulee yhdistää myös kognitiiviset valmiudet yhtäaikaiseen käyttöön.

Harjoittelu vaatii intensiivistä keskittymistä, havainnointia ja hahmottamista. Asiakkaan tarpeiden mukaan voidaan ärsykkeiden puolta tai voimakkuutta myös tarpeen mukaan säädellä. Herkkien sensorien vuoksi Amadeon avulla saa mitattua edistymistä voiman, liikelaajuuksien, tonuksen ja spastisiteetin (arviointityökalut) osalta hyvinkin tarkasti, joka perinteisin menetelmin on varsin haastavaa pienten muutosten osalta. Visuaalisen ja numeerisen palautteen saaminen lisää usein kuntoutujilla  motivaatiota itsenäiseen harjoitteluun ja yläraajan itsehoitoon. Yleisiä muutoksia kädessä sekä harjoittelun hyötyjä arjessa eri asiakkailta kuultuna on mm. turvotuksen väheneminen, joka helpottanut myös kipua, lastahoidon helpottuminen, kun lastan pukeminen on helpompaa ja käsi asettuu lastaan paremmin, tuntoaistimusten vilkastuminen kädessä, otteiden onnistuminen paremmin (esim juomalasista), kun käsi aukeaa enemmän, spastisuuden väheneminen kädessä, jolloin myös koko yläraaja pysynyt vartalon vieressä rennompana esim. kävellessä eikä jäykkyys nouse hartiatasoon ja keholle niin nopeasti, käden käyttö arjessa sujuvampaa ja päästy lähemmäs ”normaalia” tilannetta, oman yläraajan vahvuuksien / voimavarojen sekä heikkouksien havaitsemista, joka ruokkii motivaatiota itsenäiseen harjoitteluun.

Case Annukka

Sairastanut aivoinfarktin 2006, yläraajan osalta proksimaaliset liikkeet hyvin palautuneet, mutta ranteesta alaspäin liikettä ei ole kuin minimaalisesti peukalossa. Annukka saa pidettyä pienehköjä esineitä kädessä, kun ne on siihen asetettu. Käsi on lepotilassa pääasiassa nyrkissä, spastisuutta jonkin verran. Amadeota käytetty kahdesti viikossa passiivisin harjoittein tavoitteena liikelaajuuksien avautuminen, kudosten venyminen ja spastisuuden hellittäminen. Muutaman viikon jälkeen käden perusasento oli avoimempi mahdollistaen esim. kaukosäätimen nostamisen lattialta ilman toisen käden avustusta. Myös läheiset ovat havainneet avoimemman käden. Kuntoutuja kertoo Amadeo-harjoittelun aktivoineen uudelleen halvauskäden ottamiseen mukaan arkiaskareisiin. Suurin hyöty on käden puhtaanapidon helpottuminen sekä yöunien selkeä paraneminen käsivarren kireyksien helpottaessa.

Case Kerttu

Sairastanut aivoinfarktin noin vuosi sitten. Yläraajaan on palautunut kauttaaltaan liikettä, mutta käden voimataso, hienomotoriikka ja hallinta selkeästi heikenneet. Ei spastisuutta. Halvauskädessä on edellytyksiä apukätenä toimimiselle. Kerttu käynyt Amadeossa kerran viikossa (ei muita terapioita), jossa tavoitteena käden toiminnallisten valmiuksien (näppäryys, liikelaajuudet, voiman säätely sekä liikkeiden hallinta) vahvistuminen. Harjoitteita tehty alkuun avustetusti niin, että Kerttu tuottaa liikkeet omien valmiuksien mukaisesti ja Amadeo avustaa liikkeet täyteen laajuuteen asti. Näin Kerttu saa palautteen normaaleista liikkeistä ja niiden tuntemuksista. Nopeasti rinnalla aloitettiin täysin aktiiviset harjoitteet, joissa vaikeustasoa varioitiin laajasti mm. ajan, nopeuden, liikesuuntien ja voiman suhteen. Myös eriytyneiden liikkeiden harjoittelu tuli myöhemmin ajankohtaiseksi. Kerttu koki Amadeo-harjoittelun erittäin mukavaksi, sillä pelien kautta harjoittelu ei tunnu niin ”jumppamaiselta” ja robotista saa aina palautteen onnistumisesta. Arjen tasolla halvauskäsi alkoi tulla mukaan kaksikätisiin askareisiin enenevästi ja puolison mukaan Kerttu toimi jo ajoittain spontaanisti pelkällä halvauskädellä, kun ketteryyttä ja näppäryyttä oli tullut lisää. Kerttu on hyvin tyytyväinen käden edistymiseen.

Amadeo ja selkäydinvamma

Amadeon hyödyntäminen selkäydinvammautuneiden (tetrat) kanssa on nähdäkse niin kudoksia huoltavaa ja liikelaajuuksia ylläpitävää kuin maksimaalisen aktiviteetin saavuttamista / vahvistamista vamman rajoitteiden mukaisesti. Amadeon arviointityökalut mahdollistavat
ojennus- ja koukistus-suuntaisen lihasaktiviteetin havaitsemisen. Amadeo ei nähdäkseni sovellu johdonmukaisesti kaikille neliraajavammautuneille (huomioitava esim. tenodesisote) ja parhaimmillaan Amadeo soveltuukin kuntoutujille, joilla hermotusta käden alueen lihaksiin on jossain määrin jäljellä.

Case Jarmo

Tapaturmaisen, osittaisen kaularankavamman jälkitila, aikaa vammautumisesta puoli vuotta. Kaikissa sormissa on molemminsuuntaista aktiivista liikettä vähäisesti, mutta lihasvoimat ovat heikot ja käyttö rajoittuu lähelle vartaloa. Liikkeiden vähäisyyden ja spastisuuden vuoksi kädet ovat kankeat haitaten mm. kelaamista pyörätuolilla. Amadeossa (2 x vkossa, vuorotellen molemmat kädet) tavoitteena sormien vetreytyminen ja lihasaktiviteetin vahvistaminen. Jarmo saa harjoittelun jälkeen paremmin otteen juomalasista ja partakoneesta, kelausvanteista sekä vuoteen kaukosäätimestä. Tarttuminen kevyisiin esineisiin on helpottunut, kun käsi aukeaa vetreämmin, myös tietokoneen käyttöä on helpottanut spastisuuden hellittäminen. Pitkän aikavälin tuloksia ei vielä tiedossa, mutta harjoittelun jälkeen käsien
käyttö on parempaa useamman päivän.

Amadeo ja aivovamma

Aivovamma-asiakkaiden kohdalla suurimmat haasteet ovat olleet liikekontrollissa (ataksia) eikä niinkään spastisuudessa, liikkeiden vähäisyydessä tai tunnon haasteissa. Amadeossa käyneiden aivovamma-asiakkaiden kohdalla voimansäätely ja liikkeiden hallinta ovat nähdäkseni tärkeimpiä tavoitteita käsien käytön edistymiseksi. Kokemus tältä saralta vielä vähäistä, mutta yksittäisten kokeilujen perusteella Amadeo-sovellusten avulla mahdollistuuliikkeiden aloittamisen, säätelyn ja pysäyttämisen harjoittelu erinomaisesti. Myös
voimasäätelyä voidaan harjoitella erilaisin variaatioin. Aivovammoihin liittyen kokemusta tarvitaan lisää pidempiaikaisena, jotta hyötyjä suhteessa arkeen voidaan myös arvioida.