Aivoverenkiertohäiriö pysäytti aktiiviliikkujan arjen

teksti: Terhi Kangas, kuvat: Aki Loponen

Riku Leino, 54, opettelee kävelemään oikean puolen hemipareesin jälkeen edistyksellisellä h/p/Cosmos-kävelykuntoutusmatolla. Salpakankaan Lääkintävoimistelu Oy investoi dynaamisella painokevennyksellä ja perturbaatio-ominaisuudella varustettuun kävelykuntoutusmattoon ensimmäisenä Suomessa. 

– Nyt pitää yrittää hilata itsensä pois uudelta villakangasmatolta, ettei se mene pilalle, kun ambulanssiväki saapuu.

Näin ehti Riku Leino ajatella, kun äkillinen aivoverenvuoto vei häneltä jalat alta kesämökillä reilut kaksi vuotta sitten. Monipuolisesta liikunnasta koko elämänsä nauttineelle keski-ikäiselle miehelle tilanne tuli eteen täysin ilman ennakkovaroituksia.

Leino katseli perjantai-iltapäivänä televisiota, kunnes päätti lähteä ajamaan mökin pihamaan nurmikkoa. Sängyltä noustuaan hän kaatui äkillisesti päin kaappeja eikä osannut lainkaan aavistella mistä on kyse. Taju meni hetken päästä.

Aivoverenvuotoa seuranneet tapahtumat ja ensimmäiset päivät sairaalassa ovat Leinon mielessä silkkaa sumua. Oletettavasti hän ehti maata villakangasmaton vierellä noin kolme varttia ennen kuin hänet löydettiin mökin yläkerrasta. Ambulanssia kirkonkylältä odoteltiin puolisen tuntia. Etelä-Karjan keskussairaalaan Lappeenrantaan oli matkaa noin 60 kilometriä.

Sairaalassa verenvuodon todettiin olevan aivoissa niin hankalassa paikassa, ettei voitu kuin toivoa sen tyrehtymistä itsekseen. Verenpaineita laskettiin, mutta juuri muuta ei voitu tehdä.
– Sitten siinä vain odotettiin, että jäänkö henkiin vai kärrätäänkö minut ruumishuoneelle, Leino muistelee hieman hirtehisesti ajanjaksoa, joka laittoi arkisen elämän uusiksi.

Kun lähiomaiset pääsivät huokaisemaan helpotuksesta ja Leinon tilanne salli siirron kotia lähelle, jatkui sairaalahoito Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa. Akuutin sairaalahoidon ja avokuntoutuksen välissä oli lähes puolen vuoden jakso Päijät-Hämeen kuntoutussairaala Jalmarissa.

Kävelymatto kuntoutuksen vauhdittajana

Leino kertoo tarinaansa Salpakankaan Lääkintävoimistelun hoitohuoneessa Hollolassa. Takana on aktiivinen 45 minuutin harjoittelu h/p/Cosmos-kävelykuntoutusmatolla. Valokuvia tätä juttua varten on käyty ottamassa kävelykepin turvin myös rakennuksen läheisillä portailla, joilla on tehty monet kerrat rapputreeniä. Kuolemanporteilla käyneelle, kuntoutukseen aikoinaan pyörätuolilla saapuneelle aivoverenvuotokuntoutujalle saavutukset ovat suuria.

Akuuttihoidon jälkeen kuntoutussairaala Jalmarissa kävely onnistui muutaman metrin. Ensimmäisellä harjoituskerralla Hollolassa marraskuussa 2022 edettiin painokevennysvaljaiden varassa heti 20 metriä. Nyt harjoituksen aikana askelia kertyy helposti satoja metrejä – toisinaan jopa kilometri.

– Harjoittelen myös kotona useita tunteja päivittäin, erityisesti voimaharjoituksia. Haluan kuntoutua niin lähelle entistä kuin mahdollista. Tälle vuodelle minulle on myönnetty Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen jaksona 80 fysioterapiakäyntiä eli pääsen tänne ohjattuun kuntoutukseen lähes kaksi kertaa viikossa.

Ennen aivoverenvuotoa monipuolinen kestävyysurheilu oli Riku Leinolle tärkeä osa arkea. Laji valikoitui pitkälti vuodenaikojen mukaan, sillä Leinolle liikunta on aina tarkoittanut nimenomaan luonnossa liikkumista: hiihtoa, laskettelua, juoksua, rullaluistelua ja kiipeilyä. Takaisin näiden lajien pariin on vielä pitkä matka, mutta aktiiviliikkujan taustasta ja vanhasta lihasmuistista on nyt suurta hyötyä kuntoutuksessa. Leino tuntee oman kehonsa jokaisen lihaksen ja osaa tulkita sen signaaleja selvästi keskimääräistä paremmin.

Riku Leinon rinnalla kävelyn uudelleenopettelussa on yli puolentoista vuoden kulkenut fysioterapeutti Milla Heikkilä. Leino on onnekas, sillä h/p/Cosmos-kävelykuntoutusmattoa perturbaatio-ominaisuudella ei ole kuntoutuskäytössä vielä missään muualla Suomessa. Heikkilä kertoo maton olevan Salpakankaan Lääkintävoimistelussa aktiivisessa käytössä muidenkin asiakkaiden kanssa, mutta myös Leinon kuntoutuksessa h/p/Cosmos on ollut korvaamaton.

Ainutlaatuinen perturbaatio-ominaisuus mahdollistaa myös liukastumisten ja kompastumisten turvallisen harjoittelun, mikä vahvistaa tasapainoreaktiota.
– Kävelykuntoutusmaton avulla olen päässyt kävelemään huomattavasti pidempiä matkoja heti alusta asti turvallisesti. Kävelymetrien kertyminen motivoi jatkamaan, koska liikkuminen on ollut itselleni aina niin tärkeä osa elämää. Olen tottunut haastamaan itseäni fyysisesti, Leino toteaa.

– Jos vastaavia matkoja treenattaisiin sisällä ilman mattoa, joutuisimme koko ajan tekemään käännöksiä ja menemään samaa käytävää eestaas. Nyt harjoitteluun saadaan mielekkyyttä vaikka maton tarjoamilla virtuaalimaailmoilla, Heikkilä täydentää.

Maton hitain kävelyvauhti on sata metriä tunnissa ja nopeimmillaan se kiihtyy jopa 25 kilometrin tuntinopeuteen, joten h/p/Cosmoksella voidaan harjoitella aina optimaalista vauhtia kuntoutuksen eri vaiheissa. Kävelymaton suunnan voi myös kääntää ja säätää sen alamäkeen jopa 28 prosentin kallistuskulmalla. Alamäkeen kävelyä on usein hankala harjoitella turvallisesti, mutta h/p/Cosmos-kävelykuntoutusmatolla sekin onnistuu.

Tavoite kuntoutujalta, metodit fysioterapeutilta

Fysioterapeutti Milla Heikkilä kokee olevansa ennen kaikkea Leinon valmentaja matkalla kohti itsenäistä kävelyä. Heikkilällä on tietysti ammattilaisena vastuu siitä, että kuntoutus on laadullisesti sellaista, joka tukee kävelyn kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että kuntoutus etenee pitkälti Leinon itsensä määrittelemien arkisten välitavoitteiden kautta. Kuntoutuja asettaa tavoitteen ja fysioterapeutti suunnittelee, kuinka sinne päästään. Ja muistuttaa tarpeen tullen realiteeteista.

– Ensimmäinen selkeä tavoitteemme oli päästä pyörätuolista eroon. Viimeisimmäksi välitavoitteeksi Riku mainitsi hiljattain, että hän haluaisi saada jälleen nurmikon leikattua itse. Nyt sekin jo onnistuu. Päätavoitteena on luopua kävelykepistä kokonaan myös ulkona liikuttaessa. Sitä kohti tässä mennään, Heikkilä kertoo.

Aivot tarvitsevat nimenomaan valtavasti toistoja, jotta ne pystyvät käskyttämään lihaksia tuhoutuneista aivoalueista huolimatta. Siksi Heikkilä on erityisen mielissään siitä, ettei Riku Leinon motivaatio ole horjunut missään vaiheessa. Päinvastoin: välillä on pitänyt hieman toppuutella ja muistuttaa, että keho tarvitsee myös palautumista, ja aivoillekin kuntoutuminen on kovaa työtä.

Kävelykuntoutusmatto on ollut Leinolle mitä parhain laite kuntoutuksen tueksi, koska sillä saadaan tehtyä hyvin monipuolisesti erilaisia harjoituksia ja nimenomaan toistoja, toistoja ja toistoja. Kävelyä ja kehittymistä saadaan analysoitua hyvin tarkasti laitteen muistiin tallentuneista statistiikoista.

Matto, joka huomioi yksilöllisen kävelytyylin

Kävelykuntoutusmatto hyödyntää myös augmentoitua todellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että matolle heijastetaan yksilölliset tavoiteaskeleet, joita pitkin kuntoutuja askeltaa. Ominaisuus on erityisen hyödyllinen alkuvaiheessa, jolloin kävelyn rytmi on vielä kateissa. Tänään tätäkin h/p/Cosmos-maton erikoisuutta kokeillaan pitkästä aikaa – ja saadaan jälleen hyvin konkreettinen todiste Leinon huikeasta edistymisestä.

– Rikun askelanalyysi on tehty noin puoli vuotta sitten, joten askellus vanhoilla heijastemerkeillä tuntuisi liian helpolta. Lisään siis nyt laitteen asetuksiin askelpituutta ja muutan askellusta symmetrisemmäksi, Milla Heikkilä kertoo.

Tehdyistä muutoksista huolimatta askellus heijasteiden ohjaamana tuntuu Leinosta edelleen liian helpolta ja vähän kummalliseltakin. Tämä kertoo siitä, että kehitystä on tapahtunut aivan valtavasti.

Heikkilä korostaa, että tavoitteena on aina pyrkiä löytämään kuntoutujan yksilöllinen, luontainen kävelytyyli, ei rakentaa sitä uusiksi. Jos kävelytyyli on ollut hyvin hidas tai luontainen askel kovin lyhyt, tulee se huomioida asetuksissa. Tämän jälkeen h/p/Cosmos-matto pystyy ohjaamaan harjoittelua hyvin yksilöllisesti.

Riku Leinon kuntoutusennuste on poikkeuksellisen kovan motivaation ansiosta hyvä. Leino muistaa edelleen hetken, jolloin hän sai todellisen valaistuksen omatoimisen harjoittelun merkityksestä. Se tapahtui toissakesänä Kelan maksamalla intensiivikuntoutusjaksolla Punkaharjulla, jossa oli koolla eri-ikäisiä kuntoutujia eri puolilta Suomea.

– Erään kuntoutujan jalka oli ikään kuin jämähtänyt väärään asentoon. Hän totesi itse, että olisi pitänyt harjoitella heti tuoreeltaan aktiivisesti eikä jäädä makaamaan. Silloin motivoiduin uudella tavalla lisäämään omatoimista harjoittelua ja tekemään kuntoutukseni eteen kaiken mahdollisen.