Tiedote 30.9.2019
Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu vuosittain Suomessa 25 000 henkilöä ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat noin miljardi euroa vuodessa. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden akuuttihoito on ensiluokkaista Suomessa, mutta valtaosa potilaista jää vaille riittävää kuntoutusta. Kuntoutusrobottien laajemmalla käytöllä pystyttäisiin kuntouttamaan yhä useampi aivoverenkiertohäiriöpotilas paremmin toimintakykyiseksi, yhteiskunnan varoja säästäen.
Fysiolinen teettämän tuoreen tutkimusraportin julkistustilaisuudessa perjantaina 29.9. vallitsi vahva yksimielisyys kuntoutuksen heikosta nykytilasta Suomessa. Tilaisuudessa vieraillut, kuntoutusylilääkäreiden kanssa aiheesta keskustellut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (SDP) ilmaisi huolensa, ja lupasi viedä asiantuntijoiden näkemyksiä eteenpäin poliittisiin päätöspöytiin.
Raportissa todetaan, että kävelykuntoutuksen tueksi kehitetty Lokomat-kävelyrobotti ei korvaa ihmistä, mutta vapauttaa inhimillistä resurssia muuhun hoito- ja kuntoutustyöhön sekä mahdollistaa potilaalle tehokkaamman ja vaikuttavamman kuntoutuksen. Perinteisessä kävelykuntoutuksessa tarvitaan kuntoutujaa kohden vähintään kaksi fysioterapeuttia. Robottiavusteisessa kävelykuntoutuksessa tarve on keskimäärin 1,07 fysioterapeuttia. Pienempi henkilöresurssien tarve toisi vuositasolla 225 henkilötyövuoden työaikasäästön.
– Uusia kuntoutusmenetelmiä pitäisi saada nykyistä huomattavasti nopeammin käyttöön. Kustannusvaikutusten avaaminen on tärkeää, jotta kokonaiskuva konkretisoituu myös päättäjille. Meillä on maailman huippuosaamista aivovaltimotukosten avaamisessa, mutta kuntoutus ontuu pahasti. Näin koko hoitoketju voidaan pilata, totesi julkistustilaisuudessa neurologian professori Risto O. Roine Turun yliopistosta.
Tilaisuudessa vieraillut, päättäjiä edustanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kiitti moniäänistä asiantuntijajoukkoa kuntoutuksen nykytilan avaamisesta. Paikalla oli johtavia kuntoutuksen ylilääkäreitä, Kelan, THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön sekä yksityisten palveluntarjoajien edustajia. – Kuntoutus on mukana hallitusohjelmassa, ja kuntoutuskomitea on tehnyt hyvää pohjatyötä. Tehtyjä ehdotuksia on aika saada konkreettisesti liikkeelle kuntoutuksen parantamiseksi. Tekoäly, robotiikka ja puettava teknologia ja digitaaliset palvelut tarjoavat tähän työhön useita mahdollisuuksia, ministeri Kiuru totesi.
Tutkimusraportin tehneen Nordic Healthcare Groupin mielestä on poikkeuksellista, että elämänlaatua parantavalla mallilla saadaan toteutettua myös merkittäviä kustannussäästöjä. Kuntoutettavan elämänlaatu paranee robotiikan avulla keskimäärin kuusi prosenttia ja perinteiseen kävelykuntoukseen verrattuna kustannussäästöä syntyi peräti 17 prosenttia. Raportissa elämänlaatua on tarkasteltu potilaan kuntoutuksen jälkeisellä palvelun tarpeella standardoidulla EQ-5D-mittarilla.
Jos kaikki kuntoutusrobotiikan kohderyhmää olevat aivoverenkiertohäiriöpotilaat kuntoutettaisiin robotisoidun kävelykuntoutuksen avulla, laskennallinen säästö yhteiskunnalle olisi kahdeksan vuoden aikana peräti 188 miljoonaa euroa. Kahdeksan vuoden jaksoa on käytetty tarkastelussa, koska se on keskivaikean aivoverenkiertohäiriöpotilaan eliniän odote. Säästöpotentiaali perustuu tehokkaampaan kuntoutukseen, pienempään hoitajaresurssien käyttöön sekä kuntoutujan kevyempään tuen tarpeeseen loppuelämän ajalla.
Raportin tiivistelmä ja raportti kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta https://www.fysioline.fi/kuntoutusrobotiikan-kustannushyoty/